änkeäverbi
/ˈæŋkeæˣ/
Johdettu sanasta: ängetä
- 1.(arkikieltä)sulloa, ängetä
- 2.(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ängetä
- 3.(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ängetä
- 4.(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ängetä
Taivutustiedot
| Muoto | Taivutus |
|---|
| Infinitiivi | änkeä |
|---|
| Ind. prees. yks. 1. | ängen |
|---|
| Ind. imperf. yks. 3. | änki |
|---|
| Kond. prees. yks. 3. | änkisi |
|---|
| Pot. prees. yks. 3. | änkenee |
|---|
| Imperat. prees. yks. 3. | änkeköön |
|---|
| Akt. 2. partisiippi | änkenyt |
|---|
| Pass. imperf. | ängettiin |
|---|