Asiasanasto.fi

ään­ty­äverbi

/ˈæːntyæˣ/

Johdettu sanoista: ääni, ääntää

Merkitys

  1. 1.tulla äännetyksiLabiaali on äänne, joka ääntyy huulilla.

Etymologia

ääntää + johdin -y ääni + johdin -ty

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esimerkkilauseet

Konsonantit (korisevat ja äänettömät kielen äänteet, jotka ainoastaan vokaalien avulla voivat selvästi ääntyä) syntyvät siten, että ilmavirta joko kerrassaan katkaistaan (kuten g, k, b, p, t, d,) tahi puserretaan kulkemaan puhe-elimien muodostamaa tietä, joka on niin ahdas ettei selvää ääntä voi syntyä (kuten m, n, 1, r, s, h).

Kaarola Avellan, Kaunolukemisen opas

Nyt kuuluu paljon, mikä päivällä ei saanut ääntyä ilmoille, mutta nyt, viileässä ilmassa, jolloin kaikki melu teidän sydämissännekin vaikeni,

Friedrich Nietzsche, Näin puhui Zarathustra

Romaanisissa kielissä, jotka pohjautuvat puhuttuun latinaan, pitkien ja lyhyiden vokaalien erottelulla ei ole merkitystä, ja vokaali ääntyy muita pidempänä lähinnä vain silloin, jos sen kohdalla on sanan paino.

Wikipedia: Latina

Esiintymistiheys

1 978 esiintymää, 0.8 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
2.3
Wikipedia
7.8
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52, vokaalivaihtelutyyppi J

MuotoTaivutus
Infinitiiviääntyä
Ind. prees. yks. 1.äännyn
Ind. imperf. yks. 3.ääntyi
Kond. prees. yks. 3.ääntyisi
Pot. prees. yks. 3.ääntynee
Imperat. prees. yks. 3.ääntyköön
Akt. 2. partisiippiääntynyt
Pass. imperf.äännyttiin

Riimit

-æːntyæ

Kaikki riimit