Filosofia ja etiikka

Viidestä esitelmästä koostuva teos tarkastelee ihmisyyttä sekä tieteen että teosofisen salatieteen näkökulmista. Aiheina ovat muun muassa jälleensyntyminen, järjen synty sekä aistein havaitun ja henkisen maailman väliset suhteet.

Länsimaisen estetiikan ja kirjallisuusteorian klassikko analysoi runouden ja erityisesti tragedian olemusta. Teoksessa tarkastellaan mimesistä, draaman rakennetta sekä taiteen vaikutusta ihmiseen. Calamniuksen suomennos sisältää selittäviä huomautuksia ja tiedesanaston.

Kokoelma esseitä käsittelee inhimillistä elämää, kuten totuutta, kuolemaa ja ystävyyttä. Tekstit tarjoavat käytännönläheistä elämänviisautta ja moraalisia pohdintoja tiiviissä muodossa.

Lääkärin ja oppineen 1600-luvulla kirjoittama tutkielma pohtii uskonnon, tieteen ja filosofian yhtymäkohtia. Teos käsittelee suvaitsevaisuutta, kuolemaa ja kristillistä vakaumusta yhdistäen oppineisuutta ja henkilökohtaista pohdintaa.

Filosofinen teos kuvaa Scipio Aemilianuksen näkemää unta, jossa hänen isoisänsä opastaa häntä hyveelliseen elämään ja isänmaalliseen palvelukseen. Tekstissä tarkastellaan sielun kuolemattomuutta, kosmoksen rakennetta sekä maallisen maineen ja kunnian katoavaisuutta.

Ciceron filosofinen tutkielma tarkastelee vanhenemista ja siihen liittyviä asenteita. Teos on kirjoitettu dialogin muotoon, jossa Cato vanhempi pohtii vanhuuden mukanaan tuomaa arvokkuutta, henkisen vireyden säilyttämistä ja elämän rajallisuuden hyväksymistä.

Antiikin Rooman valtiomiehen filosofinen tutkielma ystävyyden olemuksesta, synnystä ja merkityksestä. Dialogimuotoisessa teoksessa pohditaan hyveen ja luottamuksen roolia ihmissuhteissa sekä sitä, miten aito ystävyys eroaa pelkästä hyödyn tavoittelusta.

Antiikin tunnetuimpiin kuuluva puhe on Demostheneen puolustus omasta poliittisesta toiminnastaan ja Ateenan vapaudesta Makedonian valtaa vastaan. Teos sisältää suomentajan laatiman historiallisen johdannon sekä selityksiä puheen taustoista ja antiikin Kreikan valtiosuhteista.

Etsijät-nimisen klubin jäsenet kokoontuvat pohtimaan yhteiskunnallisia ja filosofisia kysymyksiä eri aatesuuntien näkökulmista. Keskusteluissa ääneen pääsevät muun muassa konservatiivien, liberaalien, sosialistien ja anarkistien edustajat.

Filosofinen dialogi, jossa kertoja ja säveltäjä Rameaun kyyninen veljenpoika kohtaavat pariisilaisessa kahvilassa. Heidän pureva keskustelunsa ruotii aikakauden moraalia, taidetta ja yhteiskunnallisia normeja sekä pohtii yksilön paikkaa maailmassa.

Maaseutuaiheinen teos pohtii ihmisen suhdetta maahan, työhön ja luontoon aikana, jolloin kaupungistuminen ja raha alkavat muuttaa perinteistä elämänmuotoa. Kirja sisältää kertomuksia ja kuvauksia maamiehen arjesta, metsästä sekä uskollisuudesta omalle kotiseudulle.

Esseekokoelma tarkastelee historian merkkihenkilöitä, jotka edustavat inhimillisen kokemuksen eri puolia. Teoksessa analysoidaan muun muassa Platonin, Shakespearen ja Napoleonin merkitystä suurina ajattelijoina ja toimijoina.

Engelsin teos tarkastelee saksalaisen filosofian kehitystä Hegelin idealismista Feuerbachin kautta marxilaiseen materialismiin. Se selvittää dialektisen materialismin perusteita ja sosialistisen maailmankatsomuksen teoreettisia juuria.

Antiikin stoalaisen filosofi Epikteetoksen elämänohjeita sisältävä teos opastaa mielenrauhaan ja hyveelliseen elämään. Se neuvoo erottamaan asiat, joihin ihminen voi vaikuttaa, niistä, jotka ovat hänen valtansa ulkopuolella. Kokoelma on yksi tunnetuimmista etiikan oppaista.

Seitsemän esitelmän kokoelma tarkastelee salatiedettä käytännöllisenä psykologiana ja henkisenä polkuna. Tekstit opastavat totuuden etsimiseen, itsekasvatukseen sekä teosofiseen maailmankatsomukseen syventymiseen. Teos painottaa yksilön omaa vastuuta ja sisäistä kokemusta henkisen tiedon saavuttamisessa.

Nobel-palkitun filosofin teos tarkastelee ihmiselämän tarkoitusta ja arvoa modernin ajan murroksessa. Kirjoittaja pohtii uskonnon, idealismin ja naturalismin kykyä vastata elämän syviin kysymyksiin sekä esittää oman näkemyksensä hengellisestä ja eettisestä elämänasenteesta.

Satiirinen teos tarkastelee oikeuslaitoksen toimintaa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta vähäosaisen näkökulmasta. Kirja sisältää nimikertomuksen lisäksi kaksi muuta tarinaa, joissa käsitellään lain ja inhimillisyyden suhdetta.

Teos kokoaa yhteen oppineen apotti Jérôme Coignardin filosofisia ja satiirisia mietteitä, joita hänen oppilaansa Jacques Tournebroche muistelee. Keskusteluissa käsitellään kriittiseen sävyyn muun muassa hallintoa, tiedettä, armeijaa ja oikeuslaitosta.

Romaani sijoittuu 1800-luvun lopun rannikkokaupunkiin, jossa hiipuva purjelaivakausi ja nouseva teollisuus kohtaavat. Tarina seuraa sukuyrityksen perijää, joka joutuu valitsemaan varallisuuden ja aidon rakkauden välillä taloudellisten paineiden ja perinteiden puristuksessa.

Teos käsittelee moraalia, yhteiskunnallista kehitystä ja sosialistista filosofiaa. Kirjoittaja arvostelee perinteistä kristillistä moraalia ja painottaa järjen sekä aineellisen todellisuuden merkitystä ihmisen ja yhteiskunnan muuttamisessa. Teksti tarkastelee elämänjärjestystä ja ihmisyyden jalostumista aivojen käytön ja yhteiskunnallisen taistelun kautta.

Antiikin Rooman runoilijan kirjemuotoinen esitys tarjoaa ohjeita ja sääntöjä runouden sekä näytelmäkirjallisuuden laadintaan. Teos käsittelee tyylin yhtenäisyyttä, kielenkäyttöä ja runoilijan vastuuta, painottaen tarkoituksenmukaisuutta ja taiteellista tasapainoa.

Tanskalaisen filosofin laatima elämäkerta ja esitys Jean-Jacques Rousseaun ajattelusta. Teos tarkastelee Rousseaun elämänvaiheita, luonnetta ja tuotantoa sekä analysoi hänen uskonnollista, poliittista ja pedagogista filosofiaansa suhteessa aikakauden muihin ajattelijoihin.

Filosofinen tutkielma tarkastelee uskonnon ja tieteen suhdetta sekä henkisen elämän eriytymistä modernissa yhteiskunnassa. Tekstissä käsitellään taiteen, tieteen ja uskonnon erilleen ajautumista ja pohditaan sen vaikutuksia ihmisen maailmankuvaan.

Teos sisältää selostuksen ja puheet, jotka Järnefelt piti helsinkiläisissä kirkoissa toukokuussa 1917. Kirjoituksissa käsitellään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, pasifismia sekä kirkon ja maallikon välistä suhdetta vallankumouksellisen ajan kynnyksellä.