Historia: uusi aika

Päiväkirjamaisia merkintöjä ja havaintoja Suomen sisällissodan loppuvaiheista keväällä 1918. Teos tallentaa Helsingin tunnelmia, sota-ajan huhuja ja arkipäivän tapahtumia punaisten hallinnon viimeisiltä viikoilta sekä saksalaisten joukkojen saapumista kaupunkiin.

Päiväkirjamaisia merkintöjä ja havaintoja sisältävä teos kuvaa tunnelmia Suomen sisällissodan alkuviikoilta tammi-helmikuussa 1918. Tekstit tallentavat ajan epävarmuutta, liikkuneita huhuja ja poliittista tilannetta Helsingissä vallankumouksen puhjettua.

Teos on päiväkirjanomainen kuvaus Suomen sisällissodan tapahtumista punaisessa Helsingissä vuonna 1918. Se tallentaa havaintoja ja tunnelmia sodan kolmannen ja neljännen viikon ajalta, tarkastellen vallankumouksen ilmapiiriä, huhuja ja arjen epävarmuutta.

Partioliikkeen perustajan muistelmateos valottaa hänen toimintaansa sotilasvakoojana eri puolilla maailmaa ennen ensimmäistä maailmansotaa. Hän kertoo kokemuksistaan tiedustelutehtävissä ja esittelee vakoilun menetelmiä, kuten salaisten piirustusten kätkemistä luonnonaiheisiin.

Kansan suusta kerätty kokoelma muistelmia Suomen sodasta vuosilta 1808–1809. Teos sisältää kuvauksia paikallisista kahakoista ja tapahtumista eri puolilla maata, keskittyen erityisesti tavallisten sotilaiden ja siviiliväestön kokemuksiin.

Ranskalaisen kapteenin omaelämäkerrallinen teos kertoo Dreyfusin tapauksena tunnetusta oikeusmurhasta ja kirjailijan vankeusvuosista 1894–1899. Muistelmat kuvaavat vankeutta Pirunsaarella, perheen tukea ja jatkuvaa kamppailua syyttömyyden osoittamiseksi.

Sotahistoriallinen selvitys kuvaa Suomen sisällissodan aikaista Raudun taistelua Karjalan rintamalla keväällä 1918. Teos pohjautuu kirjoittajan pitämään esitelmäsarjaan ja se valottaa sotatoimien kulkua, suojeluskuntien alkuvaiheita sekä Karjalan kannaksen sotilaallista tilannetta.

Kansanvalistuksellinen teos esittelee kahvin ja tupakan historiaa, viljelyä ja ominaisuuksia. Kirjoittaja kuvailee kaffepuun kasvua ja hedelmiä sekä tarkastelee näiden nautintoaineiden taloudellista merkitystä ja käyttöä 1850-luvun näkökulmasta.

Hagmanin kirjoittama elämäkerta kuvaa ruotsalais-suomalaisen kirjailijan ja naisasianaisen Fredrika Bremerin elämänvaiheita lapsuudesta Turun lähellä aina kansainvälisiin matkoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen asti.

Hagmanin teos käsittelee Amerikan mantereen historiaa esikolumbiaanisista sivilisaatioista aina 1800-luvun lopulle saakka. Kirja käy läpi löytöretket, siirtokuntien perustamisen, vapaussodan ja Yhdysvaltain sisällissodan vaiheet sekä maanosan asuttamisen eri vaiheet.

Muistelmateos kuvaa suomalaisen teatterimaailman vaiheita kansallisen heräämisen aikoina. Se valottaa Arkadia-teatterin arkea, näyttelijäntyötä ja matkoja ulkomaille sekä sisältää muistoja teatterivaikuttaja Kaarlo Bergbomista.

Historiallinen esitys käsittelee suomalaisten vapaaehtoisten osallistumista Viron vapaussotaan vuosina 1918–1919. Teos kuvaa apuretkikuntien perustamista, Pohjan Poikien ja muiden joukko-osastojen taisteluita sekä huollon ja hallinnon järjestämistä rintamalla ja sen takana.

Näytelmä sijoittuu tammikuuhun 1919 Viron vapaussodan aikaan. Se kuvaa virolaisen lääkäriperheen koettelemuksia bolševikkien hyökkäyksen alla ja suomalaisten vapaaehtoisten saapumista auttamaan veljeskansaa.

Hertzbergin mukauttama teos kuvaa tutkimusmatkailija Henry Morton Stanleyn vaarallisia retkiä Afrikan halki. Se kertoo Stanleyn seikkailuista, kohtaamisista paikallisten kansojen kanssa sekä hänen pyrkimyksistään jatkaa David Livingstonen kesken jäänyttä tutkimustyötä mantereen sisäosissa.

Historiallinen katsaus ja muistelmateos Suomen itsenäistymiseen johtaneesta kehityksestä. Teos käsittelee itsenäisyysaatteen kasvua sortovuosien ja perustuslakitaistelun kautta maailmansodan vuosiin sekä lopulliseen itsenäistymiseen. Kirjoittaja tarkastelee aihetta myös oman poliittisen toimintansa kautta.

Edvard Hjeltin muistelmateoksen ensimmäinen osa käsittelee Suomen poliittista historiaa ja yliopiston vaiheita routavuosina 1899–1917. Teos kuvaa kirjoittajan toimintaa yliopiston rehtorina, sijaiskanslerina sekä senaatin jäsenenä venäläistämistoimien ja poliittisten jännitteiden keskellä.

Edvard Hjeltin muistelmateoksen toinen osa käsittelee ensimmäisen maailmansodan vuosia ja Suomen itsenäistymisvaiheita. Kirjoittaja kuvaa toimintaansa Suomen edustajana Saksassa, valtiollisia neuvotteluja sekä tapaamisiaan aikakauden poliittisten ja sotilaallisten johtajien kanssa.

Teos sisältää tarkkoja kuvauksia itäsuomalaisista kansantavoista ja joulunvietosta 1800-luvulla. Se alkaa kirjoittajan omaelämäkerralla ja etenee kronologisesti joulun valmisteluista aina loppiaiseen saakka. Kirja tallentaa katoavaa elämänmuotoa, perinteisiä leikkejä ja juhlatapoja Karjalan ja Itä-Suomen alueelta.

Teos tarkastelee Abraham Lincolnin elämää ja työtä erityisesti raittiusaatteen sekä orjuuden vastustamisen näkökulmasta. Julkaisu perustuu puheeseen, joka käsittelee Yhdysvaltain presidentin vaiheita itsekasvatuksesta poliittiseen uraan ja orjien vapauttamiseen.

Teos on laaja esitys maantieteen historiasta ja tunnetuista löytöretkistä. Neljäs osa käsittelee uutta aikaa 1600-luvulta alkaen, keskittyen erityisesti Afrikan tutkimukseen, Henry Morton Stanleyn matkoihin sekä pohjoisten napa-alueiden kartoitukseen.

Maantieteen historiaa ja tutkimusmatkoja käsittelevän sarjan kolmas osa tarkastelee uuden ajan löytöretkiä 1600-luvulta alkaen. Teos kuvaa muun muassa Hollannin siirtomaavallan laajentumista, Australian kartoitusta sekä lähetyssaarnaajien ja uudisraivaajien vaiheita Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Historiallinen ja yhteiskunnallinen katsaus Suomen äänioikeuskysymyksen kehitykseen 1800-luvulla. Tekstissä tarkastellaan kansallista heräämistä, säätyvaltiopäivien toimintaa sekä pyrkimyksiä kohti laajempaa kansanvaltaa ja yleistä äänioikeutta.

Järnefelt käsittelee Laukon kartanon torpparilakkoa ja pohtii yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä maanomistuskysymystä. Teos perustuu kirjailijan matkoihin lakkopaikalla ja sisältää pohdintoja köyhyyden syistä ja ihmisen suhteesta luontoon.

Kenttäpapin kokemuksia ja mielialoja vuoden 1918 sisällissodan päiviltä. Teos seuraa tapahtumia Oulun tuomiokirkosta rintamalle, leirielämään ja Tampereen valtaukseen. Kertomukset välittävät rintamapapin havaintoja sodan arjesta, taisteluista ja hengellisestä tunnelmasta valkoisen armeijan riveissä.