Näytelmät

Yksinäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu Helsinkiin rouva Åhlmanin kotiin. Tarinassa seurataan orpotyttö Elman, hänen sulhasensa sekä omalaatuisten kosijoiden ja musiikinopettajien välisiä kohtaamisia ja koomisia väärinkäsityksiä.

Yksinäytöksisessä huvinäytelmässä aviopari Tuure ja Siiri ajautuvat koomiseen sanasotaan uuden hatun hankinnasta. Teos on kevyt tilannekomedia, joka tarkastelee parisuhteen pikkumaisuuksia ja valtataistelua.

Kolminäytöksinen näytelmä sijoittuu routavuosien Suomeen, jossa poliittiset aatteet ja perhesuhteet joutuvat vastakkain. Kuvernööri Lindh ja hänen lapsensa edustavat eri näkemyksiä kansallisesta kamppailusta, mikä johtaa vaikeisiin moraalisiin valintoihin ja perheen hajoamiseen.

Humoristinen pienoisnäytelmä kertoo yksinkertaisesta työmiehestä Pekasta, joka aikoo naimisiin Anni-palvelustytön kanssa. Avioliittohaaveiden esteenä on kuitenkin pastorin pitämä lukukuulustelu, josta selviytyminen tuottaa vaikeuksia.

Antiikin Kreikan murhenäytelmä kuvaa kuningas Agamemnonin paluuta kotiin kymmenvuotisen Troian sodan jälkeen. Mykenen hovissa häntä odottaa puoliso Klytaimnestra, ja sukua piinaava verikoston kierre huipentuu kohtalokkaisiin tapahtumiin.

Alkio kuvaa kokoelmassa suomalaista maaseutua, yhteiskunnallisia eroja ja ihmisluonnon heikkouksia. Tekstien keskiössä ovat usein moraaliset kysymykset, rehellisyys ja varallisuuden vaikutus ihmisten välisiin suhteisiin. Kokoelma koostuu lyhyistä kertomuksista, joissa tarkastellaan elämänvalintoja ja arjen kohtaamisia.

Esikoisteos kuvaa omapäisen Eeva-tyttären lapsuutta ja kasvua maalaistalossa. Kertomus havainnoi perheen sisäisiä jännitteitä, vanhempien sokeaa rakkautta ja kurinpidon puutteen vaikutuksia lapsen luonteeseen.

Alkion realistinen kuvaus paneutuu maaseudun palvelusväen arkeen, työhön ja sosiaaliseen asemaan 1900-luvun alussa. Teos tarkastelee yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kohtaloonsa sääty-yhteiskunnan murroksessa.

Yksinäytöksinen huvinäytelmä kertoo leskimies Iisakki Peräkorvesta ja tämän tyttärestä Miinasta. Talonpoikaisympäristöön sijoittuva teos kuvaa isän ja tyttären välistä sanailua, vanhuuden vaivoja sekä nuoren polven haaveita huumorin keinoin.

Kolminäytöksinen näytelmä kuvaa Kustaa Saarenpäätä, joka on tuhlannut vaimonsa varat epäonnistuneeseen sahausliiketoimintaan. Teos keskittyy taloudelliseen romahdukseen ja sen aiheuttamaan katkeruuteen aviopuolisoiden välillä maaseutuympäristössä.

Kolminäytöksinen näytelmä sijoittuu 1870-luvun Länsi-Suomeen sivistyneeseen maalaistaloon. Tarina seuraa Heleena Korkeelan ja talon muiden asukkaiden elämää, jossa menneisyyden salaisuudet ja suvun perinteet vaikuttavat arkisiin valintoihin sekä nuorten välisiin suhteisiin.

Italialainen klassikko on kirjoitettu turinilaisen koulupojan päiväkirjan muotoon. Se seuraa Enricon kouluvuotta ja sisältää opettavaisia kertomuksia, jotka käsittelevät isänmaanrakkautta, perheen merkitystä sekä myötätuntoa eri yhteiskuntaluokkia kohtaan.

Lemminkäisen taruun pohjautuva kolmiosainen näytelmä on kirjoitettu Kalevala-mittaa muistuttavaan runomuotoon. Teos yhdistää kansanperinnettä ja henkistä ajattelua, ja sen laaja esipuhe pohtii materialismin ja muinaisten myyttien merkitystä nykyajalle.

Hämäläiseen kylään sijoittuva kolminäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu juhannuksen aikaan. Tarinassa seurataan Aholan talon väkeä, kylän käsityöläisiä ja kaupungista palaavia nuoria perinteisten juhlamenojen ja ihmissuhdekuvioiden keskellä.

Itävaltalainen kansannäytelmä kertoo vauraasta Aapeli Torkkolasta, jota menneisyyden teot ja huono omatunto alkavat piinata. Hänen lankonsa tavoittelee isännän perintöä ruokkimalla tämän syyllisyyttä, mutta nuoren orpotytön ilmestyminen taloon muuttaa tapahtumien kulun.

Arvidssonin parodinen ja satiirinen säkenäytelmä on alaotsikkonsa mukaisesti ”romanttinen itkunäytelmä”. Teos pilailee aikansa sentimentaalisen draaman kustannuksella ja sijoittuu keskiaikaiseen, surun ja liioiteltujen tunteiden täyttämään tunnelmaan.

Historiikki käsittelee Suomalaisen teatterin alkuvaiheita ja suomenkielisen oopperan syntyä vuosina 1872–1879. Teos ky lpi ensimmiset nytntkaudet, teatterin perustamiseen liittyneet haasteet sek Kaarlo ja Emilie Bergbomin tyn kansallisen nyttmtaiteen kehityksess.

Neliosaisen historiateoksen avausosa käsittelee suomalaisen teatterin esivaiheita ja perustamista vuonna 1872. Kirjassa tarkastellaan näyttämötaiteen kirjallisia edellytyksiä sekä Emilie ja Kaarlo Bergbomin työtä teatteritoiminnan käynnistämisessä. Teos pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräämään laajaan aineistoon.

Ranskalaisen Théodore Barrièren huvinäytelmä kertoo entisestä turkkurista, jonka sukulaiset havittelevat tämän varallisuutta. Pariisiin ja Bourgogneen sijoittuva teos on suomennettu Fritz Holstin tanskankielisen mukaelman pohjalta.

Ranskalaisesta alkuperäisteoksesta sovitettu yksinäytöksinen huvinäytelmä kertoo Haapaniemen huvilan asukkaista. Maanviljelijä Stool ja hänen palvelijansa pohtivat Aini-neidin naimiskauppoja, kun taas nuori nainen itse tuntuu olevan kiinnostuneempi perhosten tavoittelusta kuin sulhasehdokkaista.

Yksinäytöksinen huvinäytelmä kertoo pankkiirin apulaisesta, joka alkaa epäillä vaimonsa uskollisuutta nähtyään tämän arvoituksellisessa tilanteessa kadulla. Väärinkäsitysten ja epäluulojen kautta etenevä teos on tyypillinen 1800-luvun ranskalainen tilannekomedia.

Vauhdikas komedianäytelmä kertoo kreivi Almavivasta, joka tavoittelee kauniin Rosinan kättä ovelan parturi Figaron avulla. Tarina sijoittuu Sevillaan ja on täynnä vauhdikkaita juonitteluja, valeasuja ja huumoria.

Yksinäytöksinen hupailu kuvaa samppanjajuhlien jälkeistä aamua, jolloin nuori aviomies Adolf yrittää peitellä krapulaansa vaimoltaan ja palvelijaltaan. Tilanne kehittyy koomiseksi selittelyksi, kun kassan avain ja edellisillan tapahtumat aiheuttavat päänvaivaa.

Yksinäytöksinen huvinäytelmä sijoittuu varakkaan helsinkiläiskodin keittiöön. Talon palvelusväki, kuten lakeija, kamarineiti ja keittiöpiika, selvittelevät keskinäisiä suhteitaan, lemmenasioitaan ja arkisia sattumuksiaan aamutoimien ja kahvinkeiton lomassa.