Runous

Kokoelma sisältää A. Oksasen tunnetuimpia runoja, kuten Savolaisen laulun ja Koskenlaskijan morsiamet. Teos koostuu isänmaallisista lauluista, elämänpohdinnoista sekä muun muassa Schillerin runojen suomennoksista.

Kokoelma sisältää lyhytproosaa ja tunnelmakuvia neljännestä seitsemänteen Lastuja-kokoelmaan. Tekstit käsittelevät suomalaista luontoa, kansanelämää, uskontoa sekä kirjailijan omia havaintoja ja muistoja tiivistetyssä, usein proosarunomaisessa muodossa.

Ruotsinkielinen runokokoelma koostuu vuosina 1850–1852 kirjoitetuista säkeistä. Runot käsittelevät muun muassa kaipuuta, unelmia ja luontoa. Kokoelma sisältää myös paikallisia aiheita, kuten Viipuriin ja Imatraan sijoittuvia runoja.

Antiikin kreikkalaisen lyyrikon Anakreonin nimiin laitettuja runoja sisältävä kokoelma on julkaistu Axel Gabriel Sjöströmin ruotsinkielisenä käännöksenä. Teoksen säkeet ylistävät elämäniloa, rakkautta ja viiniä, ja ne edustavat tyylillisesti kepeää anakreonttista runoutta.

Antiikin kreikkalaisen lyriikan kokoelma sisältää Anakreonin ja Sapfon säkeitä. Runot keskittyvät elämäniloihin, kuten rakkauteen, juhlintaan ja viiniin. Suomennos on yksi varhaisimmista suomenkielisistä antiikin kirjallisuuden käännöksistä ja sisältää myös lyhyet esittelyt runoilijoiden elämänvaiheista.

Kokoelma teosofis-henkistä runoutta, joka käsittelee olemassaolon peruskysymyksiä myyttisen ja allegorisen kuvaston kautta. Tekstissä yhdistyvät itämainen filosofia, teosofiset opit sekä suomalainen kansanrunomitta.

Ruotsinkielinen valikoima sisältää Charles Baudelairen tunnettuja runoja, kuten ”Hymni kauneudelle” ja ”Syyslaulu”. Axel Cedercreutzin kääntämät teokset käsittelevät kaipuuta, lapsuuden viattomuutta sekä olemassaolon melankoliaa.

Runollinen kalenteri sisältää kansanrunouteen ja eepoksiin pohjautuvia runoelmia, näytelmän sekä pohdintoja Kalevalasta ja Kantelettaresta. Kokoelman alkuosa käsittelee muun muassa Pohjan neidon kosintaa ja Lemminkäisen urotekoja osin suoraan kansanrunoja mukaillen.

Runokokoelma kuvaa Pohjanmaan asukkaiden kokemia kärsimyksiä ja venäläisten miehittäjien julmuuksia isonvihan aikana 1700-luvun alussa. Kalevalaiseen mittaan kirjoitettu teos kertoo sodan jaloissa menetetyistä omaisista, ryöstelystä ja kidutuksista.

Kokoelma sisältää 1700-luvun puolivälissä kirjoitettuja suomenkielisiä tilapäisrunoja, kuten hää- ja hautajaisrunoja sekä onnentoivotuksia kuninkaalle ja piispalle. Se on poikkeuksellinen esimerkki aikakauden suomenkielisestä maallisesta runoudesta Ruotsin vallan ajalta.

Opettavainen runoelma, jossa isä neuvoo poikaansa avioliittoon, taloudenpitoon ja eri elinkeinoihin liittyvissä asioissa. Runomuotoinen teos antaa käytännön ohjeita maanviljelystä, metsästyksestä ja kalastuksesta korostaen samalla rehellisyyttä ja säädyllistä elämää.

Lukemisto sisältää suomalaista proosaa, runoutta ja tietotekstejä. Kokoelma koostuu muun muassa kansantaruista, historiallisista kuvauksista ja aikansa tunnettujen kirjailijoiden, kuten Kiven ja Ahon, lyhyistä teksteistä.

Suomen kansalliseepoksen ruotsinnos pohjautuu Elias Lönnrotin kokoamaan Vanhaan Kalevalaan. Teos sisältää muinaissuomalaisia myyttisiä runoja ja sankaritaruja, jotka M. A. Castrén käänsi ruotsiksi pian alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen.

Keskiaikainen runomuotoinen kertomuskokoelma kuvaa pyhiinvaeltajien matkaa Lontoosta kohti Canterburyn katedraalia. Matkalaisten toisilleen kertomat tarinat esittelevät 1300-luvun englantilaista yhteiskuntaa vaihdellen ritarillisista romansseista karkeaan huumoriin ja uskonnollisiin opetuksiin.

Muistoruno lapsuudenystävä Carl Erik Wulffille, joka menehtyi Västeråsissa 27-vuotiaana. Teos on elegia, jossa muistellaan jaetun nuoruuden hetkiä ja surraan ystävän ennenaikaista poismenoa.

Postuumisti julkaistu kokoelma sisältää Michael Choraeuksen runotuotantoa, kuten palkintorunoja, elegioita ja opetuksellisia runoja. Teokseen sisältyy myös Frans Michael Franzénin kirjoittama esipuhe sekä katsaus kirjailijan elämään.

Suomen nuorisolle suunnattu runoantologia ja lukukirja sisältää valikoiman kotimaisten kirjailijoiden runoteoksia. Kokoelma on koottu koulujen deklamointi- ja muistiharjoituksia varten, ja se sisältää runojen ohella lyhyitä elämäkerrallisia tietoja kirjailijoista.

Arkaadiseen paimenidylliin sijoittuva viisiosainen sankarirunoelma kertoo metsästäjä Atiksen ja Dianan papittaren Camillan välisestä rakkaudesta. Teos on ruotsalaisen valistusajan kirjallisuuden tunnetuimpia runoteoksia.

Kalevala-mittainen runoteos kertoo antiikin Kreikan tarunomaisen Herkules-uroon elämänvaiheista ja hänen kahdestatoista uroteostaan. Kokoelma yhdistää klassisen mytologian suomalaiseen kansanrunousperinteeseen ja kieleen.

Danten klassinen eepos kuvaa vaellusta helvetin, kiirastulen ja paratiisin läpi. Runonmuotoinen teos tarkastelee ihmisen sielun tilaa kuoleman jälkeen sekä pohtii synnin ja hyvityksen luonnetta antiikin ja keskiajan maailmankuvien kautta.

Kansatieteellinen kokoelma sisältää saamelaisia kansanlauluja, kertomarunoja, sananlaskuja ja arvoituksia. Teos valottaa pohjoisten paimentolaiskansojen elämää, uskomuksia ja henkistä perinnettä 1800-luvulla.

Eerolan runokokoelma on omistettu kansanopistoille ja maamieskouluille. Se sisältää isänmaallisia ja luonnonläheisiä lauluja, jotka ylistävät maatyötä, viljelyä ja suomalaista maaseutua. Kokoelma koostuu marssilauluista, hymneistä ja työn kuvauksista.

Kokoelma lyyrisiä proosarunoja ja mietelmiä, joissa tarkastellaan maata, luontoa ja ihmisen hengellisyyttä. Teos on kirjailijan modernistinen esikoisteos, joka kuvaa elämän ja kuoleman kiertokulkua luonnon ja uskonnollisen pohdinnan kautta.

Kokoelma sisältää J. H. Erkon runoutta vuosilta 1868–1885. Runot käsittelevät muun muassa luontoa, isänmaallisia aiheita, kansanelämää ja tunteita.