- Alkuperä
- Lainasana (skandinaavinen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan aarna yhteydessä
Lähtökohta: ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja árna, muinaisruotsi ārna, ærna ’hankkia, saada hankituksi’, nykyruotsi ärna ’aikoa’, joka puolestaan ? ← alasaksa, vertaa muinaisalasaksa eli muinaissaksi arnōn, anglosaksi earnian ’hankkia’ ← germaaninen *arnōn tai ← kantaskandinaavi *ārinōn ← kantagermaani *air-, vertaa gootti airinōn ’olla lähettinä’, airus (→ suomi airut), anglosaksi ār, muinaisnorja ǫrr, árr ’lähetti’. — Vertaa aare ja aarre2.