aiheisto
substantiivi/ˈɑi̯hei̯sto/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.ajattelun tai tutkimuksen kohteena oleva asia-aineisto tai aihepiiri
Esimerkkilauseet
Gunnar Suolahti oli edellä selostetussa arvostelussaan vihjannut siihen, että Wilkuna oli ehkä täksi kerraksi tyhjentänyt historiallisen aiheistonsa ja kaipasi vaihteeksi uusia aloja.
Eino Railo, Kyösti Wilkuna ihmisenä -- kirjailijana -- itsenäisyysmiehenä
Johdattaen mieleen sen, mitä aikaisemmin on sanottu eläinsaduista [I, 29, 93, 108, 120, 141, 164, 232, 240, 408, ja II, 32], toteamme, että sen saduston lisäksi, joka on ollut kaikkien kansain keskuudessa synnynnäistä ja ihmisten samanlaisuuden vuoksi myös suuressa määrin samansisältöistä, on jo aikaisin idästä päin ruvennut sekä suullisten että kirjallisten kosketusten kautta leviämään kahdenkinlaista aiheistoa.
Qing -dynastian aikana kunqu hiipui vähitellen pois kuvasta, oppineistonkin hiljalleen kaivatessa uutta ja meneväisempää aiheistoa ja vähemmän syvällistä asioiden käsittelyä, siirtyen siten paikallisoopperan ( difangxi) pariin.
Esiintymistiheys
130 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2
| Nominatiivi | aiheisto |
| Genetiivi | aiheiston |
| Partitiivi | aiheistoa |
| Essiivi | aiheistona |
| Translatiivi | aiheistoksi |
| Inessiivi | aiheistossa |
| Elatiivi | aiheistosta |
| Illatiivi | aiheistoon |
| Adessiivi | aiheistolla |
| Ablatiivi | aiheistolta |
| Allatiivi | aiheistolle |
| Abessiivi | aiheistotta |
Riimit
-ɑiheisto
Kaikki riimit