ai­mo­as­ti

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kunnolla, hyvin

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan aimo yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Todennäköisesti = saame aiˈbmo ’ilma, maailma; rajuilma; pitkä ajanjakso, elinaika, välimatka; henki, mieli, ajatus; voima, kyky’, (obliikvisijoissa eräissä sanontatavoissa muun muassa) eteläsaame aajmuon ’kunnollinen, säntillinen, oikea, melko, sangen’, piitimensaame aimūn, luulajansaame āimōn, pohjoissaame aimoin ’hyvässä kunnossa, hoivassa’, inarinsaame ȧȧjmuin ’tallessa’, johd. luulajansaame ai´mat(is), pohjoissaame aiˈbmâdâs ’tavattoman suuri’ (suomi vaikutusta lienevät ruotsinsaame (Friis) aimo ’melko, kelpo; sangen’, eteläsaame aimana, aiman ’melko, sangen’). On myös oletettu, että sana olisi samaa alkuperää kuin suomi aivan (katso tätä) ja siis joko germaaninen (kantaskandinaavi) tai arjalainen alkuperää. Lapin sanaa on pidetty kantaskandinaavi lainana.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenaima ’pelkkä’, aimastā ’ainoastaan’
karjalaaimo (Suojärvi, kansanr.) ’kelpo, aika(moinen)’
vatjaaima ’aivan, pelkästään’, aimo ’häkä’
viromurt. aima ’pelkästään, vain’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aimoasti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aimoasti