ai­mo

adjektiivi, erisnimi/ˈɑi̯mo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ai-mo (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 13 131. yleisin sana

Merkitys

  1. iso, runsas, tuhti (yleensä taipumaton)Olipa siinä aimo ateria.

Esimerkkilauseet

Nouse maasta mannun eukko, Pellosta peri-isäntä, Pojan ainoan avuksi, Miehen kuulun kumppaliksi, Kanssani karehtimahan, Aisoista avittamahan, Luokista lutistamahan, Vetämähän vempelestä, Pojan kuulun kulkiessa, Ajaessa aimo miehen!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Larissan mehumailta pelasgien toi jalopeisten heimoja Hippothoos, toi Hippothoos ja Pylaios, johtajat Areen juurt', isä joitten Lethos ol' uljas, aimopa taas isotaatto pelasginen Teutamos ammoin.
— Homeros, Ilias
Maalaus on värikäs, ja siinä käytetty musta väri, huppupäiset hahmot ja kuin pimeyteen valaistut keltaiset alueet luovat siihen aimo annoksen sodan, jännityksen ja kamppailun tunnetta.
— Wikipedia: Crunch

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan aimo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Lapinlahden Lintujen "Aimon virrestä" ja Mana Manan "Maria Magdalenasta".
— Wikipedia: Viikate (yhtye)
Leitos-urhoa ranteeseen nyt vammasi Hektor, poikaa aimon Alektryonin, hält' estäen taiston.
— Homeros, Ilias

Etymologia

Vanhin tieto
Bartholdus, 1714
Levinneisyys
et. Pohjois-Häme Etelä-Pohjanmaa
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Todennäköisesti = saame aiˈbmo ’ilma, maailma; rajuilma; pitkä ajanjakso, elinaika, välimatka; henki, mieli, ajatus; voima, kyky’, (obliikvisijoissa eräissä sanontatavoissa muun muassa) eteläsaame aajmuon ’kunnollinen, säntillinen, oikea, melko, sangen’, piitimensaame aimūn, luulajansaame āimōn, pohjoissaame aimoin ’hyvässä kunnossa, hoivassa’, inarinsaame ȧȧjmuin ’tallessa’, johd. luulajansaame ai´mat(is), pohjoissaame aiˈbmâdâs ’tavattoman suuri’ (suomen vaikutusta lienevät ruotsinsaame (Friis) aimo ’melko, kelpo; sangen’, eteläsaame aimana, aiman ’melko, sangen’). On myös oletettu, että sana olisi samaa alkuperää kuin suomi aivan (katso tätä) ja siis joko germaaninen (kantaskandinaavi) tai arjalaista alkuperää. Lapin sanaa on pidetty kantaskandinaavin lainana.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenaima ’pelkkä’, aimastā ’ainoastaan’
karjalaaimo (Suojärvi, kansanr.) ’kelpo, aika(moinen)’
vatjaaima ’aivan, pelkästään’, aimo ’häkä’
viromurt. aima ’pelkästään, vain’.

Samaa juurta olevia sanoja

Käännökset

  • ruotsiduktig

Esiintymistiheys

9 758 esiintymää · 3.7 / milj.

Suomi24
2.1
Sanomalehdet
27.4
Aikakauslehdet
14.9
Wikipedia
11.6
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.7

Riimit

-ɑimo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aimo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aimo