an­cy­lus

Vanhimmat arkeologiset merkit ihmisen esiintymisestä maassamme ovat kenties n.s. ancylus-ajalta. Runsaammin alkaa löytöjä kuitenkin ilmaantua vasta myöhemmin, neljänneltä vuosituhannelta e.Kr.

Mentiin näet Suomen ja koko Fennoskandian päävedenjakajan eli Maanselän kaakkoisen haaran matalimman (n. 220 m mp:sta) paikan ylitse; tiedemiehet ovat todenneet, että siinä on ollut muinaisen suuren, jään patoaman järven Maanselän ylitse johtava lasku-uoma; maajään hävitessä Suomen pohjois-osista vallitsi suolaton Ancylus-järven vaihe (n.

Jääkauden jälkeinen harmaa savi on syntynyt lietteestä, jota joet ovat tuoneet meren ja järvien rannoille (ancylus - ja litorinasavi).