apeamielisyys
substantiivi/ˈɑpeɑˌmie̯lisyːs/a-pe-a-mie-li-syys (5 tavua) · 13 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- alakuloisuus tai surumielisyys, johon liittyy usein pohtivaa tai mietiskelevää luonnetta
Esimerkkilauseet
Oltiin jo likellä joulukuun alkua, ja jollei sairaus olisi pidätellyt Antoniaa kotosalla, niin piteli häntä ainakin apeamielisyys, joka hänet oli vallannut ankarain mielenliikutusten jälkeen.Ja tuota väsynyttä apeamielisyyttä oli omiaan vielä huomattavammaksi tekemään se kuunomainen valaistus, joka korkealla palavasta sinivärisestä sähkölampusta levisi tummanvihreille huonekaluille.Tämän vähän närkkään vastaanoton kenties saa lukea sen apeamielisyyden syyksi, jonka tuo onnistumaton yritys Turkua vastaan tietysti oli saanut aikaan.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ielisyːs
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Apeamielisyys. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/apeamielisyys