ar­ve­le­va

adjektiivi/ˈɑrʋeleʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: arvella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. epäröivä

Esimerkkilauseet

Muille, jotka eivät olleet yhtä ripeitä, selitteli Peter pitkään, aina samaan, arkaan, arvelevaan tapaansa.
— Stewart Edward White, Uittomiehiä ja kullankaivajia
Palatessamme saarelle pienessä moottoripurressa, jonka Tatham oli ostanut Englannista, lausui Evangeline arvelevansa, että hän oli antanut toimikunnalle ajattelemisen aihetta.
— Edgar Wallace, Nelistävän kullan saari
Lenin kirjoitti tuolloin päiväkirjoihinsa arvelevansa Pietarin kaatuvan, mikäli kenraali Mannerheim hyökkää Kannaksen suunnasta.
— Wikipedia: Etelä-Venäjän armeija

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviarveleva
Genetiiviarvelevan
Partitiiviarvelevaa
Essiiviarvelevana
Translatiiviarvelevaksi
Inessiiviarvelevassa
Elatiiviarvelevasta
Illatiiviarvelevaan
Adessiiviarvelevalla
Ablatiiviarvelevalta
Allatiiviarvelevalle
Abessiiviarvelevatta

Riimit

-eʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet