Asiasanasto.fi

asuttaminen

substantiivi

/ˈɑsutːɑminen/

Johdettu sanasta: asuttaa

Merkitykset

  1. 1.suunnitelmallista asuntojen ja asukkaiden sijoittamista alueelle, jossa ei entuudestaan ole merkittää asutusta
  2. 2.IV-infinitiivi verbistä asuttaa

Synonyymit

Etymologia

asuttaa-verbistä muodostettu teonnimi

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.populating, population process, settling, settlement, colonization
  • ruotsikolonisering, kolonisation, landnam
  • saksaBesiedlung
  • ranskapeuplement
  • venäjäзаселение
  • virorahvastus, asustamine, asustus, rahvastamine

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Se johtuu siitä, että asuttaminen on tapahtunut niin myöhäiseen aikaan, että siitä on tehty tarkkoja kirjallisia merkinnöitä verokirjoihin, joita alettiin pitää 1500-luvun keskipaikkeilla.

Ernst Lampén, Savo ja savolaiset

— Tilattoman väestön asuttaminen se on tehnyt paljon asiaa työväen mielen muuttamisessa myönteiseksi isänmaalle.

Eino Railo, Valittu kansa ja luvattu maa

Anomuksessa hän totesi, että asuttaminen oli tärkeä erityisesti poliittisten etujen ja saaren luonnontieteellisen ja maantieteellisen tutkimisen vuoksi, ei niinkään taloudellisista syistä.

Wikipedia: Georgi Ušakov

Englanninkieliset vastineet

  • population
  • colonisation
  • colonization
  • settlement
  • populating
  • population process
  • settling

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviasuttaminen
Genetiiviasuttamisen
Partitiiviasuttamista
Essiiviasuttamisena
Translatiiviasuttamiseksi
Inessiiviasuttamisessa
Elatiiviasuttamisesta
Illatiiviasuttamiseen
Adessiiviasuttamisella
Ablatiiviasuttamiselta
Allatiiviasuttamiselle
Abessiiviasuttamisetta

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit