avartua
verbi/ˈɑʋɑrtuɑˣ/a-var-tu-a (3 tavua) · 7 kirjainta
Merkitys
Esimerkkilauseet
Näköala, joka hänen eteensä avartui, oli alakuloinen: pala harmaata seinää, kattoja, jonkun puun lehdettömiä ritvoja, jotka hiljaa häälyivät hämärtyvän illan tuulessa.Tääll' ei riemuita, rukoilla, tääll' ei liesku luojan liekit, sydän ei säälistä sykähdä, aatos lemmestä avarru, tääll' ei syytä, syyttömyyttä.Toisaalta diftongi voi olla suppeneva, jolloin suu supistuu äänteen loppua kohti, tai väljenevä, jolloin suu avartuu äänteen loppua kohti.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan avartua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Sanojen alussa ei yleensä ole kahta konsonanttia, eivätkä diftongit avarru.Tässä avartuu näköpiiri, ja vastaväitteiden luku lisääntyy moninkertaisesti.Etymologia
Esiintymistiheys
2 927 esiintymää · 1.1 / milj.
Suomi24
1.2
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.4
Wikipedia
0.3
Reddit
1.0
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi K
Yleisimmät: avartuu 38 % · avartua 19 % · avartunut 12 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-uɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Avartua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/avartua