ba­rok­ki

Christophe katseli Janiculuksen terassilta hiukan ironisesti hymyillen tuota samalla sekä yhteensulautumatonta että harmoonista kaupunkia, sen hallitseman maailman symboolia: murenevia raunioita, "barokkeja" fasaadeja, nykyaikaisia rakennuksia, sypressejä ja ruusuja sekaisin, — kaikkia vuosisatoja, kaikkia tyylejä, jotka olivat sulautuneet voimakkaaksi ja kiinteäksi ykseydeksi älyllisen valon alla.

Rokokoo-tyyli oli alkuaan barokkia, Voituren keveätä pilaa, Rambouillet'n salongin siroutta, mutta oli häipynyt raskaan, vakavan klassillisuuden tieltä.

Tämä työ enteili barokkia; sielullisen tasapainoisuuden tilalle tuli klassisessa muodossa haltioituminen ja ekstaasi, ei kuitenkaan gotiikan kirkastunut haltioituminen, vaan aistillinen ekstaasi.