Asiasanasto.fi

cancion

substantiivi

Merkitys

  1. 1.(Kirjallisuudentutkimus)espanjalainen lyyrinen taideruno, joka 1400-1500-luvulla rakentui useimmiten viidestä, sittemmin kahdestatoista kahdeksantavuisesta trokeisesta säkeestä.

Käännökset

  • esp.canción

Esimerkkilauseet

Entisten espanjalaisten ja provencelaisten runomittojen sijaan (II, s. 125, 250, 297, 298) Boscán rupesi käyttämään italialaisia: sonettia, canzonea (cancion), terziniä (terceto), ottava rimaa (octava rima) ja versi sciolti (versos sueltos).

Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia III

Kolmannesta teoksestansa Cancion de la verdad sencilla Burgos palkittiin vuonna 1940 Puerto Ricon kirjallisuusinstituutin palkinnolla.

Wikipedia: Julia de Burgos