ek­lo­gi

substantiivi/ˈekloɡi/
Jaa

Merkitys

  1. (Kirjallisuudentutkimus)lyhyt, aiemmin latinankielinen paimenruno, joka sisältää usein draamallista dialogia, myös pitemmän runon tällainen osa

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.eclogue
  • ruotsieklog
  • saksaEkloge
  • ranskaéclogue

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kertomus jakautuu kahteentoista proosalukuun, joita kaikkia seuraa paimenten rukouksia ym. sisältävä eklogi. Runomittana on useimmiten terzini, jonka vaikea soinnutus on harhauttanut runoilijan teennäisiin lainalaisuuksiin; myös sisäsointuisia yksitoistatavuisia säkeitä sekä Petrarcan tyylisiä canzoneja esiintyy.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia III
Kuuluisin on neljäs eklogi, joka on kirjoitettu 41 ja osoitettu Asinius Polliolle, seuraavaksi vuodeksi määrätylle konsulille.
— Eino Railo, Yleisen kirjallisuuden historia I
Suomennetut teokset Nemoroson valitus: Ensimmäinen eklogi: ote (Salicio y Nemoroso: Egloga I), suom.
— Wikipedia: Garcilaso de la Vega

Englanninkieliset vastineet

  • eclogue

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivieklogi
Genetiivieklogin
Partitiivieklogia
Essiivieklogina
Translatiivieklogiksi
Inessiivieklogissa
Elatiivieklogista
Illatiivieklogiin
Adessiivieklogilla
Ablatiivieklogilta
Allatiivieklogille
Abessiivieklogitta

Riimit

-ekloɡi

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet