e­le­le­mi­nen

substantiivi/ˈeleleminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-le-le-mi-nen (5 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: elellä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä elellä

Esimerkkilauseet

Eleleminen yksin maailmassa ei ollut suinkaan toivottava asiantila.
— James Oliver Curwood, Kazanin poika
Sellaisten öitten jälkeen, jolloin varasten pelko piti häntä levottomuudessa, niin että hän vuoroin laskeutui kellariin varastojansa laskemaan, vuoroin vartioi vuohta ja sikaa, kaniineja ja kanoja tai puutarhan hedelmiä ja vihanneksia, hapuillen yön pimeydessä pensaita, tutkiakseen olivatko marjat vielä jäljellä, — tuollaisten öitten jälkeen hän huomasi, ettei hänen enää käynyt eleleminen yksin.
— Clara Viebig, Hekuban tyttäret
Tämän kanssa yhtäpitävästi luemme: "Israelin lasten eleleminen, jotka Egyptissä asuivat, oli neljäsataakolmekymmentä vuotta; ja tapahtui neljänsadankolmenkymmenen vuoden päätyttyä, vieläpä samana päivänä tapahtui, että Herran sotajoukot läksivät Egyptin maasta".
— Charles T. Russell, Raamatun tutkisteluja II

Etymologia

elellä + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Eleleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/eleleminen