e­min­ti­mä

substantiivi/ˈeminˌtimæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-min-ti-mä (4 tavua) · 8 kirjainta

Merkitys

  1. (murre)äitipuoli

Esimerkkilauseet

Yksille se on ilkeä emintimä, toisille, ainakin näöksi, mielitietyn tytön syli, mihin suudelmat satavat...
— Irmari Rantamala, Harhama I
emintimä, harakan-hattu, hospi-, huora- l. jamakka-nori-heinä, kanansilmä, kolmi- l. lempikukka, lesken-, pellavas- l. pistosheinä, päivänkakkara, tervaheinä, varsanpolvi, äitipnolen-kukka, äitipuoli.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
En kirota ma saata kantajaani, ethän ole emintimä, olet oma maani.
— Eino Leino, Vapauden kirja

Etymologia

Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Johd:ia sanasta emä (katso tätä), vertaa isintimä.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenemintimä
karjalaemintimä, emintämä
lyydiemińd́im, ‑dam, emindäm
vepsäemindam
vatjaemintimä, (vatjan Kukkosin murre) emint́śimä ’sama merkitys’

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-imæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Emintimä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/emintimä