e­mä

substantiivi/ˈemæ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-mä (2 tavua) · 3 kirjainta · Suomen kielen 10 475. yleisin sana

Merkitykset

  1. eläimen äiti, joidenkin eläinlajien emoVarsan emä on nimeltään Tähti.
  2. äiti
  3. kohtu

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Eineisten emä, einetten emä, alkuainetten siittäjä.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
A. Isäni luonto, emäni luonto, päälle luontoni omani B. Ison luonto, eukon luonto, oma luontoni ylitse.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Kasvitieteellisesti omena ei ole hedelmä, vaan epähedelmä tai tarkemmin pohjushedelmä, koska omenan pääosa ei ole muodostunut emin sikiäimestä, vaan kukkapohjuksesta.
— Wikipedia: Tarhaomenapuu

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan emä lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Iän mukaan Maitovarsa eli vieroittamaton varsa, eli emänsä maitoa imevä varsa.
— Wikipedia: Hevonen
Kiiman aika luullaan olevan elokuulla; maaliskuulla synnyttää emä yhden penikan.
— G. E. Eurén, Suomen maan meripedot
Koko ja ulkonäkö vaihtelevat sen mukaan, mitä alalajia isä ja emä ovat olleet.
— Wikipedia: Liikeri
Ne alkavat vasta myöhemmin seurata emäänsä.
— Wikipedia: Nilgau

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä

Myös muissa kielikunnissa on yhtäläisiä sanoja: jukagiiri emei ’äiti’ | kasakkikirgiisi emä ’eukko’ | tšuvassi ama ’naaras; äiti’ | mongoli eme ’vaimo; naisellinen’.

Vastineet sukukielissä (16 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenemä ’äiti; eläinten emä’, emo(i) ’äiti’
karjalaemä ’äiti; eläinten emä, emälammas, naaras; Neitsyt Maria; useampiosaisen esineen perus- tai runko-osa; (mon.) teelmät, ainekset, tarpeet’, emakko, emäkkö ’naaras’, emusta ’naisen paidan alaosa’, emättšy ’naaras’
lyydiemä ’äiti, emo; emäpuu, köli; naaras-’, emäg ’Neitsyt Maria’, emätš, emättšu ’naaras, imisä; lehmän, tamman synnytinreikä’, emust ’naisen paidan alaosa’
vepsäema, emä ’naaras; naisen paidan alaosa; nuotan povi; avanto, josta jäänuottaa vedetään’, emag, emäg ’emäntä; anoppi’, ematš, emätš ’naaras’, emus ’paidan emusta l. alaosa’
vatjaemä ’äiti’, emakko, emikko ’emäsika’
viroema, eteläviro emä, imä ’äiti; kohtu’, emak, emäk ’äitipuoli’
liivijemā ’äiti; isoäiti; eukko; naaras-; kohtu; köli’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame *æbme: ǣmest (luulajansaame) ’syntymästä asti, aina’, (todennäköisesti suomi →) eteläsaame jiemie ’kohtu’, turjansaame jiemme ’ahkion emäpuu’
unkarieme ’naaras-, emäsika’; myös em- sanassa ember ’ihminen’ kuulunee tähän
nenetsińeb́e, ńeḿe ’äiti’
enetsiēʾ, ǟ
nganasanińame
selkuppiämä, awa, äwä, ē̮mi̮
koibaaliima-da
matoriima-m
taigiemme, ima-m ’sama merkitys’

Lue myös Kotuksen kirjoitus äiti ja emä.

Englanninkieliset vastineet

  • parent
  • dam

Esiintymistiheys

13 426 esiintymää · 5.1 / milj.

Suomi24
5.5
Sanomalehdet
5.4
Aikakauslehdet
8.2
Wikipedia
3.5
Reddit
0.8
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: emä 41 % · emän 18 % · emää 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-emæ

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Emä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/emä