e­re­miit­ti

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-re-miit-ti (4 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. erakko, yksinäisyyteen vetäytynyt

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Saba oli erakko (eremiitti), syntynyt v. 439 j.Kr.
— Karl August Hildén, Palestiinassa

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan ärmätti yhteydessä
  1. suomiärmätti
  2. ruotsivertaa muinaisruotsi ärmite, varhaisempi uusruotsi, nykyruotsi eremit, muinaistanska eremite, muinaisnorja ermiti ’erakko’ (nykysaksa Eremit, ranska ermite ’sama merkitys’)
  3. myöhäislatinaeremita
  4. kreikkaerēmítēs ’sama merkitys’vertaa kreikka erēmía ’yksinäisyys; aavikko’

Kansanom. käytössä (melko laajalti Länsi-Suomi ja Keski-Suomi) muoto ärmätti on saanut (luultavasti äänt. lähellä olevien sanojen vaikutuksesta; vertaa äkeä, äreä) muita merkityksiä: ’kelvoton, heittiö, saamaton (Jusl 1745); villi, vallaton (lapsi), nulikka; äreä, äksy, kiukutteleva’.

Samaa juurta olevia sanoja

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • eremite
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Eremiitti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/eremiitti