e­ri­kois­tu­nut

adjektiivi/ˈerikoi̯stunut/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tiettyyn aiheeseen tai alaan keskittynyt tai perehtynyt

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Veden neidon puutteen kuitenkin korvaavat vedestä erikoistuneitten kosken ja lähteen haltiat, joista edempänä.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Paitsi tavallisia keittiö- ja kerhokasveja, olivat he kumpikin täksi kesäkaudeksi erikoistuneet viljelemään rahatoukoja edellisten kesien viljelyskokemuksiinsa perustaen.
— Urho Karhumäki, Kylä järven rannalla
Kun kotieläinten pito tuli entistä erikoistuneemmaksi, alettiin jälleen rakentaa erikseen sikaloita, kanaloita ja lampoloita, nyt tosin uuden mallisia.
— Wikipedia: Navetta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

SijamuotoYksikkö
Nominatiivierikoistunut
Genetiivierikoistuneen
Partitiivierikoistunutta
Essiivierikoistuneena
Translatiivierikoistuneeksi
Inessiivierikoistuneessa
Elatiivierikoistuneesta
Illatiivierikoistuneeseen
Adessiivierikoistuneella
Ablatiivierikoistuneelta
Allatiivierikoistuneelle
Abessiivierikoistuneetta