e­ri­kois­tu­a

verbi/ˈerikoi̯stuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-ri-kois-tu-a (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 4 450. yleisin sana

Johdettu sanasta: erikoinen

Merkitys

  1. tulla erityisen osaavaksi jossakin; oppia erikoisala

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Sama on työläisenkin laita, hänenkin täytyy tulla toimeen ankarasta kilpailusta huolimatta, erikoistua, saavuttaa korkein mahdollinen ammattitaito, huippunäppäryys jollakin alalla, niin että voi lyödä itsensä voittajana elämän vaikeuksien läpi ja pitää puolensa säälimättömässä olemassaolotaistelussa.
— G. J. Ramstedt, Lähettiläänä Nipponissa
Senkaltaisia kellonperiä ei ollut muilla, ja se aina on kuin voitonpuolta: kansalainen vähän erikoistuu.
— Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Pelissä ei sinällään ole erillisiä kykyjä, vaan pääluokkia kuten kädentaidot, ja yksittäiset kyvyt ovat olemassa vain erikoistumisina, joka tuo bonusta kyseistä kykyä käytettäessä pääluokan arvoon.
— Wikipedia: Myrskyn aika

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan erikoistua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Tuottajien välinen työnjako ja erikoistuminen johtavat kilpailukykyiseen tuotantoketjuun.
— Wikipedia: Tuotanto
Hän erikoistui erityisesti nuortensarjoihin ja koko perheelle suunnattuihin komediasarjoihin.
— Wikipedia: Pekka Lepikkö
Opiskelu Issam Sartawi opiskeli Bagdadin yliopistossa lääketiedettä ja erikoistui kardiologiaan.
— Wikipedia: Issam Sartawi

Etymologia

erikoistaa + johdin -u erikoinen + johdin -tu

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsispecialisera
  • ranskaspécialiser
  • venäjäспециализироваться

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • specialise
  • specialize

Esiintymistiheys

44 511 esiintymää · 17.0 / milj.

Suomi24
12.7
Sanomalehdet
30.9
Aikakauslehdet
63.2
Wikipedia
81.0
Reddit
21.2
Tekstitykset
8.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: erikoistunut 71 % · erikoistua 9 % · erikoistui 3 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin erikoistua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäerikoistunerikoistuinolen erikoistunutolin erikoistunut
sinäerikoistuterikoistuitolet erikoistunutolit erikoistunut
hänerikoistuuerikoistuion erikoistunutoli erikoistunut
meerikoistummeerikoistuimmeolemme erikoistuneetolimme erikoistuneet
teerikoistutteerikoistuitteolette erikoistuneetolitte erikoistuneet
heerikoistuvaterikoistuivatovat erikoistuneetolivat erikoistuneet
passiivierikoistutaanerikoistuttiinon erikoistuttuoli erikoistuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäerikoistuisinolisin erikoistunut
sinäerikoistuisitolisit erikoistunut
hänerikoistuisiolisi erikoistunut
meerikoistuisimmeolisimme erikoistuneet
teerikoistuisitteolisitte erikoistuneet
heerikoistuisivatolisivat erikoistuneet
passiivierikoistuttaisiinolisi erikoistuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäerikoistu—
hänerikoistukoonolkoon erikoistunut
meerikoistukaamme—
teerikoistukaa—
heerikoistukootolkoot erikoistuneet
passiivierikoistuttakoonolkoon erikoistuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäerikoistunenlienen erikoistunut
sinäerikoistunetlienet erikoistunut
hänerikoistuneelienee erikoistunut
meerikoistunemmelienemme erikoistuneet
teerikoistunettelienette erikoistuneet
heerikoistunevatlienevät erikoistuneet
passiivierikoistuttaneenlienee erikoistuttu

Infinitiivit

1. infinitiivierikoistua
1. inf. pitkä muotoerikoistuakseen
2. inf. inessiivierikoistuessa
2. inf. inessiivi, passiivierikoistuttaessa
2. inf. instruktiivierikoistuen
3. inf. inessiivierikoistumassa
3. inf. elatiivierikoistumasta
3. inf. illatiivierikoistumaan
3. inf. adessiivierikoistumalla
3. inf. abessiivierikoistumatta
3. inf. instruktiivierikoistuman
4. infinitiivierikoistuminen
5. infinitiivierikoistumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippierikoistuva
Passiivin 1. partisiippierikoistuttava
Aktiivin 2. partisiippierikoistunut
Passiivin 2. partisiippierikoistuttu
Agenttipartisiippierikoistuma
Kieltopartisiippierikoistumaton

Riimit

-oistuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Erikoistua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/erikoistua