e­rä­a­lu­e

substantiivi/ˈeræˌɑlueˣ/
Jaa

Yhdyssana: erä + alue

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. nimetty tai omistettu erämaa-alue, jolla on oikeudet metsästykseen, kalastukseen ja kaskeamiseen

Esimerkkilauseet

Ei, sillä Rajakorpi on syrjäinen eräalue, jota emme aijo koskaan asua.
— Johannes Linnankoski, Kirot
Pyyntielämän yksinvallasta eräkauden hämäläisillä eräalueilla ovat selvänä todistuksena säilyneissä historiallisissa erämaaluetteloissa esiintyvät erämaiden nimet.
— Väinö Voionmaa, Hämäläinen eräkausi
Novgorod hyödynsi hansakaupassaan laajoja eräalueitaan ja vei erityisesti turkiksia, mutta myös vahaa ja hunajaa.
— Wikipedia: Novgorodin tasavalta

Esiintymistiheys

40 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.4
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
Nominatiivieräalue
Genetiivieräalueen
Partitiivieräaluetta
Essiivieräalueena
Translatiivieräalueeksi
Inessiivieräalueessa
Elatiivieräalueesta
Illatiivieräalueeseen
Adessiivieräalueella
Ablatiivieräalueelta
Allatiivieräalueelle
Abessiivieräalueetta

Riimit

-ɑlue

Kaikki riimit

Lähteet