et­sik­ko­ai­ka

substantiivi/ˈetsikːoˌɑi̯kɑ/
Jaa

Yhdyssana: etsikko + aika

Merkitys

  1. ajanjakso, jolloin joku etsii suuntaa elämälleen, uralleen tms.

Etymologia

etsikko + aika < kristillistä sanankäyttöä, esiintyy vuoden 1938 Uuden Testamentin käännöksessä Luuk. 19:44

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Sentähden, kun meillä on kirkot ja Jumalan sana ja sanan saarnaajat, niin tuntekaamme etsikkoaikamme.
— E. W. Pakkala, Elämän veden virta
Sillä kiinalainen ei nuku Javalla, vaan valvoo ja odottaa etsikkoaikaansa.
— Sulo-Weikko Pekkola, Terveeks' — Buddha!
Kun hän pystyi aloittamaan soiton opiskelun uudestaan, transsiin vajoamista ei enää tapahtunut, mikä johti uuteen taiteelliseen etsikkoaikaan .
— Wikipedia: Tuomas Rounakari

Esiintymistiheys

5 598 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
2.9
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi D

SijamuotoYksikkö
Nominatiivietsikkoaika
Genetiivietsikkoajan
Partitiivietsikkoaikaa
Essiivietsikkoaikana
Translatiivietsikkoajaksi
Inessiivietsikkoajassa
Elatiivietsikkoajasta
Illatiivietsikkoaikaan
Adessiivietsikkoajalla
Ablatiivietsikkoajalta
Allatiivietsikkoajalle
Abessiivietsikkoajatta

Riimit

-ɑikɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet