e­tu­mer­kin­tä

substantiivi/ˈetuˌmerkintæ/
Jaa

Yhdyssana: etu + merkintä

Merkitys

  1. (musiikki)nuottiviivaston alussa oleva merkintä, josta voi päätellä sävellajin; alennus- ja korotusmerkit nuottiviivaston alussa

Etymologia

etu- + merkintä

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Sihteeri ruuvasi täytekynänsä alkaen kirjoittaa tavanmukaisia pöytäkirjan etumerkintöjä sekä kokouksen osanottajien nimiä.
— Urho Karhumäki, Kylä järven rannalla
Duuria ja mollia, joilla on sama etumerkintä, sanotaan rinnakkaissävellajeiksi, esimerkiksi C -duuri ja a -molli.
— Wikipedia: Sävellaji

Englanninkieliset vastineet

  • key signature
  • signature

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivietumerkintä
Genetiivietumerkinnän
Partitiivietumerkintää
Essiivietumerkintänä
Translatiivietumerkinnäksi
Inessiivietumerkinnässä
Elatiivietumerkinnästä
Illatiivietumerkintään
Adessiivietumerkinnällä
Ablatiivietumerkinnältä
Allatiivietumerkinnälle
Abessiivietumerkinnättä

Riimit

-erkintæ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet