fan­ga­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. rajoittaa (vapautta, ruoansaantia), estää; padota (vesi); teljetä (esim. aitaukseen), vangita

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa, muualta hajat.

Lainalähde: ← muinaisruotsi, muinaisnorja fanga ’vangita, pyydystää’ (→ nykyruotsi fånga ’sama merkitys’) ← keskialasaksa vangen (= nykysaksa fangen) ’sama merkitys’ Katso myös vanki1 ja vongata.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Fangata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/fangata