fla­da

substantiivi/ˈflɑdɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

fla-da (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. (arkikieltä)maankohoamisen seurauksena lahdesta altaaksi muodostunut vesialue, joka on yhteydessä mereen yhden tai useamman vesiväylän tai salmen kautta

Esimerkkilauseet

Airoparin viuhketta, missä oli yksinäinen mökinperhe matkalla luodoltansa tai lahden perukaltansa, airoparien suihkaa, missä oli kyläkunta tulossa paatissaan niemensä takaa, saapuvaa ja soutavaa, minne käänsikin katsetta lavealla reitillä, rientävää ja entävää, kaikilla keula samaan Låtholmin niemen kärkeen, jonka kainaloitse käännyttiin Fladan lahteen ja kirkkorannan rauhaan.
— Volter Kilpi, Kirkolle
Segerstedtin kokoelmissa riihiä (rior, eldrior) mainitaan monilta paikkakunnilta, ainakin Vestmanlannin Kopparbergetin läänin Grangärdestä, Fladasta, Nåsta, Örebron läänin Helleforsista sekä Gräsmarkista Värmlannin Fryksdalenin läänistä.
— Albert Hämäläinen, Keski-Skandinavian suomalaiset
Alueita, joissa flada ei ole enää yhteydessä mereen ja vesi on makeaa, kutsutaan glo -järviksi, kluuveiksi tai kluuvifladoiksi.
— Wikipedia: Flada

Etymologia

ruotsin flada, kaislikkoinen merenlahti < indoeurooppalainen juuri plat(h)

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.flad

Englanninkieliset vastineet

  • flad

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑdɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Flada. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/flada