- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan haahla yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
- suomihaahla
- germaaninenvertaa muinaisyläsaksa hāhala, hāhila, hāhla, hāla, keskiyläsaksa hāhale, hāhel, hāel, saksa Hahl ’koukku, josta pata tulella riippuu’
suomi → ruotsinsaame (LÖ) aule-muore, pohjoissaame (h)awˈle-muorrâ ’kodan orsi, poikkipuu, josta patakoukku tai ‑ketjut riippuu’, inarinsaame ävli ’haahla; (mon.) lehmän ketjut’, koltansaame ȧ´vlĕ (kildininsaame turjansaame) ’haahlat, keittokoukku (rautainen) tai keittoketju’.
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hahlat mon. ’korentoa ja sen poikkipuuta yhdistävät määrlyt’ (nuotiolla pata riippui harjariu’usta hahloissa, ts. jonkinlaisissa ketjuissa) |
|---|---|
| karjala | hoahla ’haahla, tulisijan yläpuolella oleva keittoastian kannatin; koukku, lenkki’ |
| lyydi | huahlad ’haahlat (vanhanaikaisissa kiukaissa keittäessä)’ |
| vepsä | hahl ’sama merkitys’ |
| vatja | ahila ’vitjat, kahleet; padankannatin’ |
| viro | ahel (g. ‑a), ahelas (tavallisesti mon. ahelad), ahelik, ahilas ’kahle; ketju; jono’, katla-ahelas ’rautainen pykäläinen padankannatin’ |