mah­la

Hekkuman ei ruusut tielläs puhkee; Kunnian ja lemmen lippu uhkee Loitoll' liehuu korpi-polultas; Riemun leudot palsamiset tuulet, Maljan mahlat, immen ruusuhuulet Sairaan virkistää ja orjaa tenhoo, Ah, vaan sun ei tenhoo rintoas.

Käy ajassa uusia aatteita nyt, ja kellä on korvat, se kuulee, se kuulevi puissa mahlojen juoksun, se tuntevi ilmassa ihanan tuoksun, mi kevättä kertoo ja ennustaa — oi, kuuntele syntymämaa!

Perinteisesti mahla keitettiin polttopuilla, mutta nykyään käytetään yleensä polttoöljyä, maakaasua ja nestekaasua, jotta tulta on helpompi käsitellä.