Asiasanasto.fi

ha­jo­a­vai­nenadjektiivi

/ˈhɑjoɑʋɑi̯nen/

Johdettu sanasta: hajota

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.(kirjakieltä)(runollinen)helposti särkyvä tai murtuva; hauras

Esimerkkilauseet

Siellä oli muutamia taloja, puutarhoja sen verran kuin raivoisa länsituuli salli; matalia ulkohuoneita; korkeita heinäkasoja; siellä oli joki eli leveä oja, hajoavainen porrassilta, joka vei vanhalle linnalle.

Holger Drachmann, Kaksi laukausta

Hiljaa varisivat hajoavaisten pilvien viimeiset lumihiuteet päälleni, jalkojeni alla narisi jäätynyt jalanmittainen lumi ja minne katsoin, ojensivat lumiset puut ja pensaat minulle kankeat aaveentapaiset oksansa — ja tuolla olivat komeat palmujen latvat ylpeästi levällään sanajalkojen ja kaktuskasvien sekä pienten vehreitten ruohokenttien yllä, ja niiden väliltä kiilsivät suihkulähteitten hopeankirkkaat pisarat.

E. Marlitt, Aron prinsessa

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihajoavainen
Genetiivihajoavaisen
Partitiivihajoavaista
Essiivihajoavaisena
Translatiivihajoavaiseksi
Inessiivihajoavaisessa
Elatiivihajoavaisesta
Illatiivihajoavaiseen
Adessiivihajoavaisella
Ablatiivihajoavaiselta
Allatiivihajoavaiselle
Abessiivihajoavaisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit