ha­laa­ja

Ne, jotka riemuitsivat kesästä, saisivat nähdä hänet, Sintramin, aamuttoman pimeän halaajan, hänet, joka rakasti kuolemaa ilman ylösnousemusta, keväätöntä talvea.

Esimerkiksi tuttujen kesken tervehtimiseen käytettävä nopea ja kevyt halaus kertoo halaajan tarkoituksesta ja asennoitumisesta muuta kuin suruun osallistuvan tuttavan pitkä ja intensiivinen halaus.