Asiasanasto.fi

haro

verbi

/ˈhɑroˣ/

Johdettu sanasta: haroa

Merkitykset

  1. 1.aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haroa
  2. 2.imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haroa
  3. 3.imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haroa

Esimerkkilauseet

66, 3. Ruoho- tahi pensaskasvi liuskaisilla tahi kolmittaisilla — seitsemittäisillä, haro, parijakoisilla lehdillä, erinäisillä korvakkeilla.

Elias Lönnrot, Flora fennica

— Ka itsepä sinä sen laitoit siirappia hakemaan... Niin jotta haro nyt se sieltä järvestä!

Maiju Lassila, Pojat asialla