ha­vain­ne

substantiivi/ˈhɑʋɑi̯nːeˣ/
Jaa

Johdettu sanasta: havaita

Merkitys

  1. mikä tahansa luomus – varsinkin kuva – jonka tarkoituksena on vähintään osapuilleen havainnollistaa, millainen sen esittämä kohde on

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

— Jos siis ajatuksessamme tarkastamme mitenkä valtio syntyy, sanoin, — niin emmekö silloin myöskin havainne, mitenkä oikeamielisyys ja väärämielisyys siinä syntyvät?
Platon, Valtio
— "Eiköhän teidän armonne havainne yhdenlaatuisia säveliä tässä runoelmassa?" kysyy Danó, pelon-alaisella rohkeudella povestaan esiin vetäen kullatuilla reunuksilla varustettua paperia ja lausuen siitä hirveän äitelällä tavalla sekasotkuista runoa, jonka nimi oli "Vangittu lintu" — ei mikään "Rebhuhn", vaan laululintu, joka on häkissä. Sisällyksestä ei ole helppo päättää, onko tämä lastenlaulu, vai aesopilainen satu, vai rakkauden-allegoria, vai isänmaallinen runoelma.
Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Sen muotoja ovat muun muassa: havainne - ja selityskuvia oppimateriaaleihin selkeyttäviä kuvia eri tilanteisiin ja käyttöohjeisiin houkuttelevia ja selkeyttäviä kuvia mainos - ja markkinointimateriaaleihin karikatyyrikuvituksia henkilöhahmoista, pilakuvia sarjakuvanomaista asian havainnollistamista muotipiirroksia karttoja, teknisiä piirustuksia ja kaavioita Kuvittamisen lajeja .
Wikipedia: Kuvitus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihavainne
Genetiivihavainteen
Partitiivihavainnetta
Essiivihavainteena
Translatiivihavainteeksi
Inessiivihavainteessa
Elatiivihavainteesta
Illatiivihavainteeseen
Adessiivihavainteella
Ablatiivihavainteelta
Allatiivihavainteelle
Abessiivihavainteetta

Lähteet