hei­lut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈhei̯lutːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hei-lut-ta-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: heiluttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä heiluttaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Seuraavana päivänä ilmestyi Caro torin ylikulmaan, sen hännänpää oli verhottu valkoiseen tukkoon, se koetti heilutella sitä arasti, mutta kun heiluttaminen koski kipeästi, lakkasi se heiluttamasta.
— Larin-Kyösti, Oli kerran
Alussa käy heiluttaminen veltosti, aivan kuin miehet eivät luottaisi voimiinsa, mutta sitte kun he pääsevät puhtiinsa, ilmestyy heidän kasvoilleen jotain eläimellistä ja he heiluttavat ahneesti, vimmatusti.
— Anton Tšehov, Kertomuksia I
Näin voidaan tehdä esimerkiksi katsomaan vaikuttaako henkilö "epäilyttävältä" (ympärille vilkuilu, "jännittyneet" tai "vihaiset" ilmeet, käsien heiluttaminen, ym.).
— Wikipedia: Valvonta

Etymologia

heiluttaa + johdin -minen

Englanninkieliset vastineet

  • wiggle
  • wriggle
  • brandish
  • flourish

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: heiluttaminen 46 % · heiluttamista 17 % · heiluttamisesta 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Heiluttaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heiluttaminen