Asiasanasto.fi

heiluva

adjektiivi, verbi

/ˈhei̯luʋɑ/

Johdettu sanasta: heilua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.kiemurtelevasti, epätasaisesti tai edestakaisin liikkuva; myös heikkoudesta johtuva hutera tai huojuva tila

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tiellä tuoreen ladun keksi hän, joka kierteli kuin eksyksissä, sitä seuras, näki kaukaa hiihtäjän heiluvan kuin siipirikko linnun, tunsi Kadjan, päästi ilohuudon.

Larin-Kyösti, Aslak Hetta

Nainen katsoo portailta hänen jälkeensä, kun hän mennä humsuttaa nopeasti, hoikin säärin, pitkin, heiluvin käsin, ikäänkuin jokin suunnaton, hoikka, pitkänivelinen hyönteinen.

Pentti Haanpää, Kolmen Töräpään tarina

Japanilaiset ovat piilossa bunkkereissaan tuulessa heiluvan korkean heinikon alla, ja on selvää, että heillä on etulyöntiasema hyökkääjään nähden.

Wikipedia: Veteen piirretty viiva (elokuva)

Englanninkieliset vastineet

  • wiggly
  • rocky
  • wonky

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

Nominatiiviheiluva
Genetiiviheiluvan
Partitiiviheiluvaa
Essiiviheiluvana
Translatiiviheiluvaksi
Inessiiviheiluvassa
Elatiiviheiluvasta
Illatiiviheiluvaan
Adessiiviheiluvalla
Ablatiiviheiluvalta
Allatiiviheiluvalle
Abessiiviheiluvatta

Riimit

-eiluʋɑ

Kaikki riimit