hei­lu­va

adjektiivi, verbi/ˈhei̯luʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hei-lu-va (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: heilua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kiemurtelevasti, epätasaisesti tai edestakaisin liikkuva; myös heikkoudesta johtuva hutera tai huojuva tila

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Nainen katsoo portailta hänen jälkeensä, kun hän mennä humsuttaa nopeasti, hoikin säärin, pitkin, heiluvin käsin, ikäänkuin jokin suunnaton, hoikka, pitkänivelinen hyönteinen.
— Pentti Haanpää, Kolmen Töräpään tarina
Tuskin oli päivä puoleen kerjennyt ennen kuin purot olivat jo vapaina, repaleina riitat, vetenä jäät, hyhmänä hangen alus, heiluvana hetteenä koko maan valkoinen peite, sohjuna sojottamassa.
— Mikko Tervas, Koneiden ääressä
Japanilaiset ovat piilossa bunkkereissaan tuulessa heiluvan korkean heinikon alla, ja on selvää, että heillä on etulyöntiasema hyökkääjään nähden.
— Wikipedia: Veteen piirretty viiva (elokuva)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan heiluva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänet saattoi helposti tuntea korkeasta vartalostaan ja kalliissa kypärässä heiluvasta sulkatöyhdöstä.
— C. Georg Starbäck, Niilo Bonpoika Sture I Kultainen kaulaketju
Ja matka on totisesti juuri Taula-Matin maailmaa: hyllyvää suota, heiluvaa hetettä, johon taitamaton kulkija helposti saattaisi vaikka iankaikkisesti kadota.
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • wiggly
  • rocky
  • wonky

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Heiluva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heiluva