he­lis­tin

substantiivi/ˈhelistin/
Jaa

Johdettu sanasta: helistää

Merkitykset

  1. lelu jota heiluttamalla kuuluu helisevä ääni
  2. (musiikki) mikä tahansa ravistettava idiofoninen soitin

Etymologia

helistää + johdin -in

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.rattle
  • ranskahochet (m)
  • esp.sonajero

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ikäneito värisi, niin että eräät sattumalta ruiskukannuun joutuneet kivet kalisivat kuin lapsen helistin.
— Charles Dickens, Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit I
Helistin koteloa, mutta sieltä ei kuulunut mitään.
— Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Narrilla oli päässään huppu, tai aasinkorvat, jotka symboloivat hänen tyhmyyttään, sekä monesti tiukuja ja helistimiä ommeltuina vaatteisiin.
— Wikipedia: Hovinarri

Englanninkieliset vastineet

  • rattle

Esiintymistiheys

940 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihelistin
Genetiivihelistimen
Partitiivihelistintä
Essiivihelistimenä
Translatiivihelistimeksi
Inessiivihelistimessä
Elatiivihelistimestä
Illatiivihelistimeen
Adessiivihelistimellä
Ablatiivihelistimeltä
Allatiivihelistimelle
Abessiivihelistimettä

Riimit

-elistin

Kaikki riimit

Lähteet