Asiasanasto.fi

hiatus

substantiivi

/ˈhiɑtus/

Merkitykset

  1. 1.(fonetiikka)kahden vokaalin välinen tavuraja
  2. 2.(anatomia)aukko, rako
  3. 3.tauko

Synonyymit

Etymologia

la, hiatus, aukko

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.vowel sequence, hiatus
  • ruotsihiatus

Esimerkkilauseet

Jalopeurain yleinen "hiatus" eli "ammotus", kuten kanslianeuvos sanoi, ilmaisi seurueen hämmästyksen.

Eino Railo, Valittu kansa ja luvattu maa

Bulevardikahviloissa luetaan näinä aikoina innostuneesti Lutéce'ia, jonka toimituskunnan muodostavat nuoret lyyrikot Verlaine, Mallarmé ja Morice Ensimmäiset vapaamittaiset runot, joiden säerakennetta ei enää raskauta loppusoinnutus ja jossa sesuurat, hiatukset ja tavuluku eivät noudata mitään määrättyä kaavaa, ilmestyvät La Vogue'in ja La Revue indépendante'in palstoilla.

Tatu Vaaskivi, Vaistojen kapina

Vaihtoehtoisesti hiatusta voidaan välttää jättämällä jälkimmäinen vokaali pois, sulauttamalla vokaalit yhdeksi äänteeksi tai lisäämällä niiden väliin konsonantti.

Wikipedia: Hiatus

Englanninkieliset vastineet

  • vowel sequence
  • hiatus

Esiintymistiheys

25 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiivihiatus
Genetiivihiatuksen
Partitiivihiatusta
Essiivihiatuksena
Translatiivihiatukseksi
Inessiivihiatuksessa
Elatiivihiatuksesta
Illatiivihiatukseen
Adessiivihiatuksella
Ablatiivihiatukselta
Allatiivihiatukselle
Abessiivihiatuksetta

Riimit

-iɑtus

Kaikki riimit