hil­luk­ka

substantiivi/ˈhilːukːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hil-luk-ka (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. (hämäläismurretta)(murteellista)suomuurain eli lakka, erityisesti kypsänä
  2. (hämäläismurretta)(murteellista)lillukka

Esimerkkilauseet

R. saxatilis: hilla, hillikka, hillukka, illukka, kissanlillukka l. -marja, kivi- l. liisanlillukka, lillikka, lillu, lillukka, lillunmarja, limpsikka, linnikka, linnukka, lintikka, lintti, lintukka, neitsenmarja, ruotukka, ämmänhillikkä, -lillikka, -litukka l. -viinamarja.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Hillukka (acinus), pähkylähedelmä mehevällä päälyställä.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Lähteet Hillukka, Jouko: "Pyhäjärven saha" kirjasta Pitkin poikin Pirkkalaa, s. 192-196.
— Wikipedia: Pyhäjärven saha

Etymologia

1hillukka1 – hilkka

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: hilka)
Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan hilkka yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874

Lainalähde: ← nykyruotsi hilka, vanh. myös hillika, helika, hylli(c)ka, helka ’naisen tai lapsen päähine, myssy’ = nykynorja murt. hylk, hyllik, nykytanska hyllik(e) ← keskialasaksa hulleken ’pikku huivi tai päähine’ (demin.-muoto s:sta hulle = nykysaksa Hülle ’verho, peite, huivi’).

Toista, deskr. alkuperää ovat suomi hilkku, hilkka merk:ssä ’kulkunen, hely, tilkka; pieni kolikko’, joihin vertaa esimerkiksi karjala hilkeh ’helinä’ ja suomi hilistä, katso hile.

Samaa juurta olevia sanoja

2hillukka2 – kypsä suomuurain; lillukka

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hilla yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahillo(i) ’hilla, kypsä muurain’, hillo ’maitoon murennetut leipäpalat’, hilluo ’hilloa, murentaa; murskata, tappaa’
lyydihillo ’kypsä muurain’
vepsähil (mon. hillod) ’maitoon murennettu leipä’, hilda, hilloda ’murentaa leipää’
viromurt. ill (g. ‑u) ’kypsä muurain’ (tämä mahdollisesti ← suomi, kuten selvästi myös nykyruotsi murt. Suomi hilla, hillo ’marjahillo’).

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilːukːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hillukka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hillukka