hillukkasubstantiivi
/ˈhilːukːɑ/
Merkitykset
(käännetty englannista)- 1.(hämäläismurretta)(murteellista)suomuurain eli lakka, erityisesti kypsänä
- 2.(hämäläismurretta)(murteellista)lillukka
Esimerkkilauseet
saxatilis: hilla, hillikka, hillukka, illukka, kissanlillukka l. -marja, kivi- l. liisanlillukka, lillikka, lillu, lillukka, lillunmarja, limpsikka, linnikka, linnukka, lintikka, lintti, lintukka, neitsenmarja, ruotukka, ämmänhillikkä, -lillikka, -litukka l. -viinamarja.
Hillukka (acinus), pähkylähedelmä mehevällä päälyställä.
Lähteet Hillukka, Jouko: "Pyhäjärven saha" kirjasta Pitkin poikin Pirkkalaa, s. 192-196.
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | hillukka |
| Genetiivi | hillukan |
| Partitiivi | hillukkaa |
| Essiivi | hillukkana |
| Translatiivi | hillukaksi |
| Inessiivi | hillukassa |
| Elatiivi | hillukasta |
| Illatiivi | hillukkaan |
| Adessiivi | hillukalla |
| Ablatiivi | hillukalta |
| Allatiivi | hillukalle |
| Abessiivi | hillukatta |
Riimit
-ilːukːɑ
Kaikki riimit