hil­ve

substantiivi/ˈhilʋeˣ/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (yleensä monikossa)puolikarkeat pellavakuidut, jotka ovat hienompaa aivinaa karkeampia mutta rohdinta hienompia

Esimerkkilauseet

hilve, hilvi- l. kastiheinä, kastikkainen, nurmiheinä, nurmikas, nurmikas-lauha, ruohoheinä, vihviläinen, vihviläs.
Elias Lönnrot, Flora fennica
Joka pytkyn päälle' pannaan sian-silavasta leikattu ohkonen hilve' ja kiedotaan liha-pytkyn kanssa lujaan kiemuraan.
J. F. Granlund, Kokki-kirja
Yleisradio 1952 (yhdessä Hilve Mustosen kanssa, kuunnelma perustui Larin -Kyöstin virolaisen kansantarinan pohjalta tekemään runoon Valkea neitsyt) Elokuvakäsikirjoituksia Risti ja liekki.
Wikipedia: Veli Mustonen

Esiintymistiheys

62 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihilve
Genetiivihilpeen
Partitiivihilvettä
Essiivihilpeenä
Translatiivihilpeeksi
Inessiivihilpeessä
Elatiivihilpeestä
Illatiivihilpeeseen
Adessiivihilpeellä
Ablatiivihilpeeltä
Allatiivihilpeelle
Abessiivihilpeettä

Riimit

-ilʋe

Kaikki riimit

Lähteet