hina
substantiivi/ˈhinɑ/
Merkitykset
- 1.(erityisesti) hinojen sukuun kuuluva Danthonia decumbens
- 2.(yleisesti) mikä tahansa hinojen suvun (Danthonia *) kasvi
Esimerkkilauseet
Elymus arenarius: hina, rantaheinä l. -kaura, ruisvelinä, veriheinä.
Nousi, nousi sieltä pintaan, mutta Hina kätki linnun toisen siiven, veden alla särki kappaleiksi maan.
Rannikoiden lähellä hina kasvaa alkuperäisenä, sisämaassa muinais - tai uustulokkaana.
Esiintymistiheys
386 esiintymää, 0.1 / milj.
Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9
| Nominatiivi | hina |
| Genetiivi | hinan |
| Partitiivi | hinaa |
| Essiivi | hinana |
| Translatiivi | hinaksi |
| Inessiivi | hinassa |
| Elatiivi | hinasta |
| Illatiivi | hinaan |
| Adessiivi | hinalla |
| Ablatiivi | hinalta |
| Allatiivi | hinalle |
| Abessiivi | hinatta |
Riimit
-inɑ
Kaikki riimit