hol­lo­la­lai­nen

adjektiivi/ˈholːolɑlɑi̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: Hollola

Merkitys

  1. Hollolasta peräisin oleva tai Hollolaan liittyvä.

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Ei, vaan hän istui aivan yksikseen suuren tuvan pöydän ääressä aterialla, mistä ei puuttunut juhlapöydän runsautta: potateos-hedelmät ja nauriit höyrysivät suurissa kasoissa, sianliha ja linnunliha kiiltelivät rasvalampareissa paistinkaukalon keskellä, juusto oli kuin rattaanpyörän puolikas ja limppu kuin hollolalainen kirkkovakka.
— Maila Talvio, Linnoituksen iloiset rouvat
Savolaiset huusivat: "Hei hulipit pojat, neovokee, missä tiällä on hyvät kaskimuat!" Hollolalaiset vastasivat: "Ette te enää tänne mahlu, nämä maat ovat jo ihlan täynnä." Savolaiset jamasivat ja uhkailivat: "Kyllä tänne miehiä vielä mahluu, kun teijät tapetaan." Siitä muka Mahlun järvi sai nimensä.
— Ernst Lampén, Savo ja savolaiset
Urut on rakentanut hollolalainen urkutehdas Jurva vuonna 1902 ja niissä on 32 äänikertaa.
— Wikipedia: Asikkalan kirkko

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihollolalainen
Genetiivihollolalaisen
Partitiivihollolalaista
Essiivihollolalaisena
Translatiivihollolalaiseksi
Inessiivihollolalaisessa
Elatiivihollolalaisesta
Illatiivihollolalaiseen
Adessiivihollolalaisella
Ablatiivihollolalaiselta
Allatiivihollolalaiselle
Abessiivihollolalaisetta

Lähteet