ho­ri­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. ryystää, hörppiä
  2. etsiä, hapuilla, haparoida

Etymologia

1horia1 – ryystää, hörppiä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan horista yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro

Onomat. sanoja.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahorissa ’hyristä, hurista, surista; kuorsata, korista; puhua joutavia, jaaritella’, horajoa ’hyristä, surista’
lyydihorižend ’kuorsaaminen’
vepsähorahte̮itta ’hurauttaa’, etelävepsä horazōtta ’kuorsata’
virohõriseda ’murista, häristä’.

suomi → nykyruotsi murt. Suomi hora, hor, håra ’puhua epäselvästi, horista’.

Samaa juurta olevia sanoja

2horia2 – etsiä, hapuilla, haparoida

Sanakirjassa
Käsitellään sanan horjua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Ehkä deskr.-lähtöinen sana, vertaa myös karjala herjahtoa ’horjahtaa’, herjahella ’horjahdella, hoippua’ sekä toisaalta suomi horia (laajalti murt.) ’etsiä, hapuilla, haparoida’ (voi kuulua horata, horista ’houria’ sanan yhteyteen).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhorjua, horjuttā
karjalahorjuo ’horjua’, horjahtoa(kseh) ’horjahtaa’, horjakko ’horjakka’.

Esiintymistiheys

13 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Horia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/horia