horjumattomuus
substantiivi/ˈhorjumɑtːomuːs/hor-ju-mat-to-muus (5 tavua) · 14 kirjainta
Johdettu sanasta: horjua
Merkitys
(käännetty englannista)- vankkumattomuus tai lujuus; tila, jossa jokin ei horju
Esimerkkilauseet
Samaan aikaan hän oli kehoittanut kaupunkia osoittamaan samaa horjumattomuutta kuin ennenkin.hän oli niin onnellinen nähdessään lapsensa horjumattomuuden ja selvän järjen nytkin kun hän ei enään ollut tukemassa häntä!Toisaalta monet loukkaantuivat hänen horjumattomuutensa, kiivautensa, karkeutensa ja suorasukaisuutensa vuoksi, ja hän usein tyrmistytti seurapiirit kielenkäytöllään.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑtːomuːs
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Horjumattomuus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/horjumattomuus