huilusoitin
substantiivi/ˈhui̯luˌsoi̯tin/hui-lu-soi-tin (4 tavua) · 11 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- huilua muistuttava puhallinsoitin
Esimerkkilauseet
Alun perin puiset huilusoittimet valmistetaan nykyään tavallisesti metallisina, ja myös saksofoni luetaan puupuhaltimiin, vaikka sitä ei ole koskaan valmistettu puusta.Kaiken kaikkiaan on hyvin vaikea määritellä tarkkaa ajankohtaa, jolloin pitkähuilun soitto on alkanut Suomessa, mutta voidaan kuitenkin olettaa sen edustavan huilusoittimiemme esi -isiä.Puupuhaltimet voidaan jakaa äänen syntytavan mukaan huilusoittimiin ja ruokolehtisoittimiin.Liittyvät sanat
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-oitin
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Huilusoitin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huilusoitin