soi­tin

substantiivi/ˈsoi̯tin/
Jaa
Viittaa artikkeliin

soi-tin (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 4 189. yleisin sana

Johdettu sanasta: soittaa

Merkitykset

  1. (musiikki)väline tai laite, jolla tuotetaan musiikkia soittamalla käsien, jalkojen tai muiden ruumiinosien avulla, instrumenttiPiano ja kitara ovat yleisimpiä harrastajien soittimia.
  2. (tekniikka)laite, ohjelma tai sovellus, joka toistaa tallennettua ääntä tai kuvaaLaita CD soittimeen, niin kuullaan mitä siinä on.
  3. yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä soittaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Koko seura ahdisti minua niin kauan, että lopulta, päästäkseni heistä, pyysin saada soittaa yksin, jonkajälkeen soitin Musetten ja Ristihämähäkin.
— Harald Selmer-Geeth, Siltalan pehtori
Valkeus koskettaa lempeni soittimen kieliä, armaani, taivas aukenee, rajutuuli puhaltaa, hymyily kulkee yli maan.
— Rabindranath Tagore, Uhrilauluja
Sen eroavuuksia bebopiin oli muun muassa se, että siinä käytettiin pehmeä -äänisempiä soittimia, kuten käyrätorvea ja tuubaa, sekä se, että improvisointi oli yksinkertaisempaa ja kappaleissa joskus useita osia.
— Wikipedia: Jazz

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan soitin lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Samalla ääniefektien, kuorojen ja akustisten soittimien rooli alkoi korostua.
— Wikipedia: Bathory (yhtye)
Bassoa ennen soittanut Jarmo Koponen vaihtoi soittimensa kitaraan.
— Wikipedia: Marsin sankarit
Soitinta soitetaan pitämällä sitä molemmilla käsillä ja puhaltamalla pillien päihin.
— Wikipedia: Panhuilu
Hänen aikanaan tehdas alkoi valmistaa myös sähköisiä soittimia ja painaa musiikkia.
— Wikipedia: Ernst Hohner

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan soida yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä

On oletettu, että tähän yhteyteen kuuluisivat myös:

Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi-saame sanat eivät kuulu muiden main. etäsukukielten sanojen yhteyteen ja merk:n kehitys on ollut päinvastainen (vertaa kehitys ’puhaltaa’ → ’puhua’, katso puhua). Siinä tapauksessa, että tämä merk:n kehitys on hyvin vanha, myös mari ja ugrilainen kielten sanat voisivat kuulua tähän. Lähtökohtana voisi olla onomat.-deskr. nopean liikkeen ja sen synnyttämän äänen kuvaus (kulkuneuvo, keppi, soittimen kieli). Vertaa myös soihtu, soimata ja sojo.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensoittā ’soittaa; kulkea, mennä nopeasti’, soittu ’soitin, soittoväline’
karjalasoija ’soida; olla soitimella’, šoija ’soida; raksuttaa; kalkkaa; vinkua; viuhua’, soittoa ’soittaa soitinta tai kelloa; soida (kello); suhista (korva), tykyttää (suoni); mennä, liikkua nopeasti’, soittu ’soitin’, soitto ’sama merkitys; soitto’
lyydisoittoa ’soittaa; tykyttää (valtimo)’, soitto ’harmonikka’
vepsäsoitta ’soittaa torvea, pilliä; (K myös) lyödä jymäyttää’, soit ’soittopilli’
vatjase̮ittā ’riidellä, haukkua’, se̮ite̮lla ’sama merkitys’, (vatjan Kukkosin murre) soittā ’soittaa; kulkea (hevosella, veneellä)’
virosõita ’ajaa, ajella’, sõit ’ajo, ajelu; matka’, sõidelda ’torua, moittia, riidellä’
liivise̮itə ’nuhdella’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoggjât ’soida’, čuojâtit ’soittaa’ (pohjoissaame soaiˈtet (inarinsaame) ’soittaa; soittaa puhelimella’ ← suomi).

Vertailukohtia

–? länsimari ša-, šo-: (johd.) šaktem, itämari šoktem ’soittaa; soida, kuulua’
etelämansietelämansi itämansi soj, länsimansi pohjoismansi suj ’puhe; ääni; huuto, meteli; sanoma, maine’
itähantiitähanti sö̆j, etelähanti sĕj, pohjoishanti sĭj ’ääni, puhe; huhu; tieto’ (→ pohjoismansi sij ’sama merkitys’)
–? unkari zaj ’melu, hälinä’; silloin soimisen merk. olisi primaari ja itämerensuomi kielissä tavattava merk. ’ajaa, ajattaa; moittia’ edellisestä kehittynyt.

Englanninkieliset vastineet

  • instrument
  • musical instrument
  • player

Esiintymistiheys

48 426 esiintymää · 18.5 / milj.

Suomi24
19.3
Sanomalehdet
15.7
Aikakauslehdet
14.7
Wikipedia
44.9
Reddit
6.6
Tekstitykset
6.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33 (kytkin), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: soittimen 27 % · soitinta 11 % · soittimia 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oitin

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Soitin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/soitin