hui­pe­ta

verbi/ˈhui̯petɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hui-pe-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: huippu

Merkitys

Esimerkkilauseet

Se vain huippeni, nousi ja oheni ohenemistaan, kadoten tyhjään, liikahtamattomaan korkeuteen.
— Lauri Haarla, Ritvalan ilovalkeat
Mutta sillä en ole vielä kosketellut muuta kuin vähäistä osaa tämän merkillisen miehen toimista, jonka persoonassa aikakauden alkujakson kaikki pyrinnöt ikäänkuin huippenevat.
— Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet
Ne punoutuivat ja huippenivat, kuin riutuva palmikko, harmaantuivat ja haihtuivat.
— Irmari Rantamala, Harhama II

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

6 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta), vokaalivaihtelutyyppi B

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huipeta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuippenenhuippeninolen huipennutolin huipennut
sinähuippenethuippenitolet huipennutolit huipennut
hänhuippeneehuippenion huipennutoli huipennut
mehuippenemmehuippenimmeolemme huipenneetolimme huipenneet
tehuippenettehuippenitteolette huipenneetolitte huipenneet
hehuippenevathuippenivatovat huipenneetolivat huipenneet
passiivihuipetaanhuipettiinon huipettuoli huipettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuippenisinolisin huipennut
sinähuippenisitolisit huipennut
hänhuippenisiolisi huipennut
mehuippenisimmeolisimme huipenneet
tehuippenisitteolisitte huipenneet
hehuippenisivatolisivat huipenneet
passiivihuipettaisiinolisi huipettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuippene—
hänhuipetkoonolkoon huipennut
mehuipetkaamme—
tehuipetkaa—
hehuipetkootolkoot huipenneet
passiivihuipettakoonolkoon huipettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuipennenlienen huipennut
sinähuipennetlienet huipennut
hänhuipenneelienee huipennut
mehuipennemmelienemme huipenneet
tehuipennettelienette huipenneet
hehuipennevatlienevät huipenneet
passiivihuipettaneenlienee huipettu

Infinitiivit

1. infinitiivihuipeta
1. inf. pitkä muotohuipetakseen
2. inf. inessiivihuipetessa
2. inf. inessiivi, passiivihuipettaessa
2. inf. instruktiivihuipeten
3. inf. inessiivihuippenemassa
3. inf. elatiivihuippenemasta
3. inf. illatiivihuippenemaan
3. inf. adessiivihuippenemalla
3. inf. abessiivihuippenematta
3. inf. instruktiivihuippeneman
4. infinitiivihuippeneminen
5. infinitiivihuippenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuippeneva
Passiivin 1. partisiippihuipettava
Aktiivin 2. partisiippihuipennut
Passiivin 2. partisiippihuipettu
Agenttipartisiippihuippenema
Kieltopartisiippihuippenematon

Riimit

-uipetɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huipeta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huipeta