hui­pen­tu­a

verbi/ˈhui̯pentuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hui-pen-tu-a (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 15 535. yleisin sana

Johdettu sanoista: huipeta, huipentaa

Merkitys

  1. (kuva)saavuttaa huippunsaSallan ensimmäinen Pride-vaellus huipentui sateenkaareen ruskamaiseman yllä. (yle.fi)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kalevalassa mainitaan usein äänen voiman, mantrika-shaktin käyttö, ja magia huipentuu heidän soittimessaan, kanteleessa.
— Willie Angervo, Kalevalaisten esi-isiemme usko
Sitä tuli voimakkaan tuulen mukana suurina hiutaleina, niin ettemme nähneet kilometriäkään eteemme, vain parin kolmen laineen huipentuvat harjat samalla kertaa.
— Jussi Sihvo, Etappijääkärinä
Jesuiitat, fransiskaanit, dominikaanit ja muut veljeskunnat karkotettiin kaksikymmenvuotisen jesuiittojen ja munkkien vastaisen hysterian huipentuessa.
— Wikipedia: Saksan keisarikunta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huipentua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan huippu yhteydessä
Vastineita
karjala

Ehkä deskr. sanoja, kuten esimerkiksi suippo, ellei johd. sanasta hui2, vertaa myös huikka, huitti, huittu (kaikki länsimurteet) ’huippu, kärki’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahuippu ’pitkä ja hoikka ihminen tai esine’, huipukka ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • culminate

Esiintymistiheys

7 694 esiintymää · 2.9 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
16.2
Aikakauslehdet
14.3
Wikipedia
13.4
Reddit
1.1
Tekstitykset
1.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: huipentuu 42 % · huipentui 38 % · huipentuivat 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huipentua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuipennunhuipennuinolen huipentunutolin huipentunut
sinähuipennuthuipennuitolet huipentunutolit huipentunut
hänhuipentuuhuipentuion huipentunutoli huipentunut
mehuipennummehuipennuimmeolemme huipentuneetolimme huipentuneet
tehuipennuttehuipennuitteolette huipentuneetolitte huipentuneet
hehuipentuvathuipentuivatovat huipentuneetolivat huipentuneet
passiivihuipennutaanhuipennuttiinon huipennuttuoli huipennuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuipentuisinolisin huipentunut
sinähuipentuisitolisit huipentunut
hänhuipentuisiolisi huipentunut
mehuipentuisimmeolisimme huipentuneet
tehuipentuisitteolisitte huipentuneet
hehuipentuisivatolisivat huipentuneet
passiivihuipennuttaisiinolisi huipennuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuipennu—
hänhuipentukoonolkoon huipentunut
mehuipentukaamme—
tehuipentukaa—
hehuipentukootolkoot huipentuneet
passiivihuipennuttakoonolkoon huipennuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuipentunenlienen huipentunut
sinähuipentunetlienet huipentunut
hänhuipentuneelienee huipentunut
mehuipentunemmelienemme huipentuneet
tehuipentunettelienette huipentuneet
hehuipentunevatlienevät huipentuneet
passiivihuipennuttaneenlienee huipennuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihuipentua
1. inf. pitkä muotohuipentuakseen
2. inf. inessiivihuipentuessa
2. inf. inessiivi, passiivihuipennuttaessa
2. inf. instruktiivihuipentuen
3. inf. inessiivihuipentumassa
3. inf. elatiivihuipentumasta
3. inf. illatiivihuipentumaan
3. inf. adessiivihuipentumalla
3. inf. abessiivihuipentumatta
3. inf. instruktiivihuipentuman
4. infinitiivihuipentuminen
5. infinitiivihuipentumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuipentuva
Passiivin 1. partisiippihuipennuttava
Aktiivin 2. partisiippihuipentunut
Passiivin 2. partisiippihuipennuttu
Agenttipartisiippihuipentuma
Kieltopartisiippihuipentumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huipentua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huipentua