hu­jaut­taa

verbi/ˈhujɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-jaut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: hujahtaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. liikkua hyvin nopeasti tai vilahtaa

Esimerkkilauseet

Matti hujautti hevosta ohjaksilla selkään.
— Santeri Alkio, Aikamme kuvia I-III
Kaupungin laidassa ajaa hujautettiin Linnamäen vieritse, rautatien alitse, kauniin Kaihunharjun, sen soman jatkon Iitaniemen ja suksihyppyrimäen ohitse sekä noin neljän kilometrin päässä kaupungista Moision piirimielisairaalan komean portin editse.
— Aaro A. Nuutinen, Saimaa
Aluksi näytti hetkisen kuin isä hermostuneesti haparoisi käsiänsä ristiin, mutta seuraavassa silmänräpäyksessä hän hujauttikin sylensä levälleen, samalla kyykistyen kuin odottaisi iskua päähänsä tai valmistautuisi nopeaan syrjähyppyyn.
— Juho Hoikkanen, Jälleennäkeminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hujauttaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Ja hän hujautti kädellään ja ikäänkuin nakkasi menneisyyttä menemään taaksepäin.
— Juhani Aho, Helsinkiin

Esiintymistiheys

425 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: hujauttaa 68 % · hujautti 18 % · hujautin 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hujauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähujautanhujautinolen hujauttanutolin hujauttanut
sinähujautathujautitolet hujauttanutolit hujauttanut
hänhujauttaahujauttion hujauttanutoli hujauttanut
mehujautammehujautimmeolemme hujauttaneetolimme hujauttaneet
tehujautattehujautitteolette hujauttaneetolitte hujauttaneet
hehujauttavathujauttivatovat hujauttaneetolivat hujauttaneet
passiivihujautetaanhujautettiinon hujautettuoli hujautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähujauttaisinolisin hujauttanut
sinähujauttaisitolisit hujauttanut
hänhujauttaisiolisi hujauttanut
mehujauttaisimmeolisimme hujauttaneet
tehujauttaisitteolisitte hujauttaneet
hehujauttaisivatolisivat hujauttaneet
passiivihujautettaisiinolisi hujautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähujauta—
hänhujauttakoonolkoon hujauttanut
mehujauttakaamme—
tehujauttakaa—
hehujauttakootolkoot hujauttaneet
passiivihujautettakoonolkoon hujautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähujauttanenlienen hujauttanut
sinähujauttanetlienet hujauttanut
hänhujauttaneelienee hujauttanut
mehujauttanemmelienemme hujauttaneet
tehujauttanettelienette hujauttaneet
hehujauttanevatlienevät hujauttaneet
passiivihujautettaneenlienee hujautettu

Infinitiivit

1. infinitiivihujauttaa
1. inf. pitkä muotohujauttaakseen
2. inf. inessiivihujauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivihujautettaessa
2. inf. instruktiivihujauttaen
3. inf. inessiivihujauttamassa
3. inf. elatiivihujauttamasta
3. inf. illatiivihujauttamaan
3. inf. adessiivihujauttamalla
3. inf. abessiivihujauttamatta
3. inf. instruktiivihujauttaman
4. infinitiivihujauttaminen
5. infinitiivihujauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihujauttava
Passiivin 1. partisiippihujautettava
Aktiivin 2. partisiippihujauttanut
Passiivin 2. partisiippihujautettu
Agenttipartisiippihujauttama
Kieltopartisiippihujauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hujauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hujauttaa